Korviini kantautuu usein niin lähipiiristä kuin sosiaalisen median kanaviakin pitkin turhautuneita kommentteja omasta työstä. Tuttuun ja turvalliseen työympäristöön on helppo juurtua ja lähteminen koetaan usein vaikeaksi. Mitä, jos minusta ei ole mihinkään muuhun? Olenko liian vanha vaihtamaan alaa?
Niinhän se sanontakin taitaa mennä: ”vanha koira ei opi uusia temppuja”. Se ei pidä mielestäni paikkansa. Suurella motivaatiolla ja intohimolla voi saavuttaa mitä vain. Iästä, sukupuolesta tai ulkopuolisista tekijöistä riippumatta.
Työ on iso osa ihmisen elämää. Se on myös ajanjakso, jota muistelemme vanhana ja kerromme mahdollisesti jälkikasvulle jännittäviä uratarinoita. Toimimme esimerkkinä ja suunnannäyttäjinä tulevaisuuden puurtajille.
Elämässä kannattaa ottaa rohkeasti askeleita siihen suuntaan, joka vie omia kykyjä ja tarpeita eteenpäin. Kannustan miettimään, haluatko elää elämää maanantaista perjantaihin odottaen vain viikonloppua ja aloittaa arkiviikko ärsyyntyneenä toivoen, että se olisi jo ohi.
On totta, ettei missään työssä jokainen päivä ole ruusuilla tanssimista. Uskon silti, että kaikille löytyy se työ, josta nauttii ja johon on kiva mennä useimpina päivinä. Tyytyväisyyden edellytys voi olla esimerkiksi työnkuva, työkaverit tai palkka. Jokaisella on varmasti omat syynsä motivaatioon ja töissä jaksamiseen.
Itse olen vaihtanut kolmesti alaa ja vasta nyt olen löytänyt oman unelmieni työn, joka antaa enemmän kuin ottaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua härkää sarvista ja olla oman elämänsä kingi.
