Mitä maatalousyrittäjät ja tavan kansalaiset voivat tehdä vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi? Miten estää valumat ja maatalouden ravinnepäästöt vesialueiden läheisyydessä? Kuinka edistää luonnon monimuotoisuutta ja ympäristönsuojelutoimia? Näihin kysymyksiin vastataan maatalouden vesistöpolulla, joka toteutetaan Tuorlaan ammattiopisto Livian maille.
Mistä sitten ylipäätään on kyse? Kuten hankkeen nimikin kertoo, Piikkiön merellisiin maisemiin rakentuu polku.
– Kyseessä on vajaan parin kilometrin pituinen reitti, jonka varrella on erilaisia infopisteitä. Niissä kerrotaan, mitä maataloudessa voidaan tehdä vesienhallinnan hyväksi, Livian maataloustiimin tiiminvetäjä, lehtori Paula Kohijoki selventää.
– Meillä on oma maatila, joten voimme seurata toimia käytännönläheisesti. Ja onhan vesistökin lähellä, hän jatkaa Saaristomereen viitaten.
Kohijoki havainnollistaa myös vesienhallinnan käsitettä.
– Se sisältää ne toimet, joita tehdään vesistöjen rehevöitymistä vastaan. Minimoidaan päästöt ja estetään valumat, hän alleviivaa.
Valmista vajaan kahden vuoden päästä
Tuorlan vesistöpolku ei valmistu ihan tuosta vain. Polun toimenpidepaikat toteutetaan ensin, ja varsinainen polku raivataan vasta viimeisenä työvaiheena.
Reitin varrelle rakennetaan esimerkiksi agrometsälohko, kosteikko ja säätösalaojituksen näytepiste. Myllyojan uoma kunnostetaan, ja lehmien jaloittelutarhan valumavesien hallintaa nykyaikaistetaan.
– Polun rakennustyöt alkavat ensi keväänä, ja valmista pitäisi olla kesäkuussa 2025, Paula Kohijoki tietää.
Toimenpidepisteille pystytetään infotauluja.
– Mutta on selvää, etteivät kaikki faktat mahdu yhteen tauluun. Siksi käyttöön tulee myös mobiililaitteille tarkoitettuja QR-koodeja, jotka vievät lisätiedon pariin, Kohijoki huomauttaa.
Vesistöpolku pyritään toteuttamaan mahdollisimman esteettömänä.
– Ja ajatuksena on, että polulle saa tulla kuka vain, milloin vain. Toki opastettuja kierroksiakin tullaan järjestämään, Kohijoki teroittaa.
Polulle vaikka verkon välityksellä
Vesistöpolku on Livian, Kaarinan kaupungin, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja asiantuntijaorganisaatio Valonian yhteishanke. Paula Kohijoki on iloinen, että toteuttajiksi lähti monenkaltaisia toimijoita.
– Toivon, että yhteistyö jatkuu vielä sen jälkeenkin, kun hanke on maalissa. Polkuhan tehdään pysyväksi, eli sitä ylläpidetään säännöllisillä toimilla, hän noteeraa.
Turun yliopisto tekee vesistöpolusta virtuaalisen 3D-mallinnuksen. Virtuaaliversio mahdollistaa polulla vierailemisen verkkoyhteyden välityksellä.
– Ympäristöä on käyty jo kuvaamassa esimerkiksi droneilla, Kohijoki kertoo.
– Kolmiulotteisen version perimmäinen tarkoitus on tehdä polku saavutettavaksi kaikkialta, hän lisää.
Vesistöpolulle haettiin hanketukea Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ely), ja sitä myös myönnettiin. Avustuksen suuruus on 290 000 euroa, kun hankkeen kokonaisbudjetti on vastaavasti 420 000 euroa.
– Loput maksetaan omarahoituksena kaikkien osallisten kesken, Kohijoki mainitsee.
“Olisi kaikista ihaninta, jos vesienhallinnan toimet heijastuisivat tätä kautta myös kentälle.”
Katse yrityskentälle
Valmiin vesistöpolun toivotaan palvelevan laajaa kohderyhmää.
– Niin peruskoululaisia, korkeakouluja kuin maatalousyrittäjiäkin, Kohijoki luettelee.
– Polku soveltuu loistavasti toiminnalliseen opetukseen, ja sen toivotaan syventävän yleistietoutta luonnon biodiversiteetistä, hän jatkaa.
Polulla järjestetään tapahtumia jo ennen kuin se on kokonaisuudessaan valmis.
– Kunhan toimenpidepisteet valmistuvat, Kohijoki täsmentää.
Vaikka vesistöpolku valmistuu kaikkien käyttöön, katse kohdistuu eritoten maatalousyrittäjiin.
– Olisi kaikista ihaninta, jos vesienhallinnan toimet heijastuisivat tätä kautta myös (yritys)kentälle, Kohijoki pohtii.
