Teksti: Kaija Unhola
Nuorten Kuoroliitto perusti keväällä 2022 MunKuoro-verkoston edistämään lasten ja nuorten laulamista, yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia. Periaatteena on esteetön pääsy laulamaan. Kaarinassa MunKuoro-verkostoon kuuluu kaksi kaikille avointa kuoroa: KaMu-kuorot ja S:t Karins svenska skolanin Kakofoni.
KaMu-kuorojen taiteellinen johtaja Iida Aarnio vakuuttaa, että kaikki lapset ja nuoret oppivat laulamaan. On väärin sanoa, että jollakulla olisi nuottikorvaa ja toisella ei. Käsitys syntyy esimerkiksi laulukokeista.
– On sitten eri asia, mihin harrastajaryhmään lapsi laitetaan. Harjoituskuororyhmissä lähdetään liikkeelle hyvästä lauluasennosta ja siitä, miten tuotetaan ääntä, miten saadaan keho hereille, miten löydetään ääni ja minkälaisia ääniä voidaan tuottaa. Lapsista, jotka eivät ole olleet harjaantuneita kuoroon tullessaan, on kehittynyt yhtä taitavia laulajia kuin pitkälle päässeistäkin, Aarnio selvittää.
Kaarina on poikkeus kokoluokassaan
KaMu-kuorot on toiminut Kaarinassa syksystä 2014. Aktiiviset vanhemmat perustivat kannatusyhdistyksen, ja kuoro käynnistyi Pekka Nebelungin johdolla.
Iida Aarnio siirtyi KaMu-kuoroihin syksyllä 2021. Hän johtaa kaikkia kolmea kuoroa.
– Harjoituskuoro on alakouluikäisille, nuorisodiskanttikuoro yläkouluikäisistä parikymppisiin. Aikuiskuoro taas on täysi-ikäisille, Aarnio pohjustaa.
Liittymiskutsukutsu MunKuoroon tuli alkukeväällä 2022. Iida Aarniosta on hienoa, että verkosto on pistetty pystyyn.
– Sille on ollut kysyntää. Lapsi- ja nuorisokuorot, joissa on ennen ollut pääsykokeet, ovat poistaneet ne liittyessään verkostoon. Muutos on sen jälkeen havaittu.
– Kaarinassa on ilahduttavasti täysin kynnyksettömät, kaksikieliset kuorot, mikä on tämän kokoisessa kaupungissa poikkeuksellista. Toivon, että koko Suomessa asia olisi lähtökohtaisesti näin. Verkoston tarkoituksena on kutsua lapsi laulamaan matalalla kynnyksellä, Aarnio muistuttaa.
“MunKuoro oli meille lottovoitto, koska verkostossa on ihan ehdoton syrjimisen kielto.”
Kuorotie on usein kuoppainen
Jos ei osu säveleen, haaste on usein motorinen. Yleinen harhaluulo on, että jos ei heti osu nuottiin, ei tule koskaan osumaankaan.
– Ongelma onkin se, että korva osuu säveleen, mutta keho ei. Tämä riippuu tosi paljon siitä, millainen ääni lapsella on. Jollain äänillä menee pitempään löytää motorinen liikerata. Liikunnalliset lapset tuntuvat löytävän sen keskimääräisesti nopeammin, Aarnio pohtii.
Monilla tilanne menee uusiksi murrosiässä. Lapsi saattaa olla luontaisesti taitava motoriikan ja laulamisen suhteen. Sitten tulee murrosikä ja ääni saattaa syventyä. Se voi heittää instrumentin sen verran levälleen, että nuori joutuu opiskelemaan, miten oma keho toimii.
Kuoroharrastuksessa olennaisinta nuorten lasten kanssa on, ettei varsinaisia äänenavauksia pidetä.
– Lähdetään liikkeelle siitä, että ensin kurotellaan yläviistoon ja alaviistoon, sitten ilmanyrkkeillään, hypitään kyykkyyn ja ylös. Sen jälkeen saattaa olla yhdistettyjä hengitysharjoitus- ja leikkijuttuja, Aarnio luettelee.
Iida Aarnio kertaa vielä, että KaMu-kuoroilla on alusta asti ollut matalan kynnyksen periaate: kaikki ovat tervetulleita riippumatta taustasta tai siitä, missä kohtaa laulullista kehitystä mennään.
– Meillä on nollatoleranssi kiusaamiseen ja syrjintään, ja käytämme energiaa ryhmääntymiseen. Tästä syystä MunKuoro oli meille lottovoitto, koska verkostossa on ihan ehdoton syrjimisen kielto.
