Miten voisin elää pidempään terveenä ja hyvävoimaisena, kenties onnellisena?
Periaatteessa resepti ei kuulosta rakettitieteeltä: hyvä ja monipuolinen ruokavalio, sopivasti liikuntaa ja riittävästi laadukasta unta. Sama kolmijalka, johon hyvinvointivalmentajat ja lääkärit ovat suosittaneet nojaamaan jo vuosikymmeniä.
Silti suomalainen yhteiskunta voi fyysisesti yhä heikommin ja myös ruokailutottumuksissa olisi monen kohdalla rutkasti petrattavaa. Uni häiriintyy älylaitteista jo lähes jokaisessa kodissa.
Kaarinalainen sisätautien erikoislääkäri ja kehonrakennuksessa useita kertoja SM-tasolla kilpaillut Jan Sundell, 52, päätti niputtaa omat kokemuksensa sekä aiheeseen liittyvän tutkimusmateriaalin syyskuun alussa julkaistuun teokseen Hidasta vanhenemista – Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin.
Idea kirjan kirjoittamiseen syntyi runsas vuosi sitten, kun Sundell oli valmistautumassa jälleen kehonrakennuksen SM-kisoihin. Vaikka raskas dieetti oli vienyt fyysisen jaksamisen aivan äärirajoille, kirjoittaminen sujui vähäkalorisillakin viikoilla hyvin.
– Vaikka kaikki muu jaksaminen alkoi olla nollissa, huomasin, että kirjoittaminen luonnistui edelleen. Keskustelin kirjaprojektista kumppanini Jonnan kanssa ja hän kannusti koostamaan ajatuksia ja kokemuksia kansien väliin. Se oli toisaalta myös hyvää vastapainoa äärimmäiselle dieetille, Sundell kertaa.
“kirjan teema, vanhenemisen hidastaminen, on sellainen asia mikä on kiinnostanut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan. Kukapa ei haluaisi olla nuori mahdollisimman pitkään.”
Tuhansien vuosien dilemma
Ensimmäistä kertaa Sundell ei suinkaan ole ollut kirjaa kirjoittamassa. Kyse on lääkärin ja elämäntapaliikkujan neljännestä teoksesta, ja myös kaikki aiemmat kirjat ovat koskettaneet jollain tasolla joko lihaskuntoharjoittelua tai terveellisen elämäntavan tavoittelua.
Kuten tämänkin jutun aloituksesta käy ilmi, mistään rakettitieteestä ei ole kyse. Perusasiat ovat yksinkertaisia, mutta yksinkertaisenkin kaavan noudattamiseen tarvitaan valtavasti päättäväisyyttä ja motivaatiota. Siksi Sundell on tuoreimpaan kirjaansa haastatellut lukuisia täydellisen elämäntapamuutoksen tehneitä suomalaisia, jotka ovat saavuttaneet omat tavoitteensa kukin omalla aikataulullaan.
– Aloin kontaktoida kirjassa esiintyviä ihmisiä oikeastaan heti kirjan kirjoittamisen alkumetreillä ja se innostus, mikä heilläkin oli kirjan ajatuksen suhteen kannusti yhä lisää kirjoittamiseen. Ja onhan kirjan teema, vanhenemisen hidastaminen sellainen asia mikä on kiinnostanut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan. Kukapa ei haluaisi olla nuori mahdollisimman pitkään, Sundell kysyy.
Omakohtaisia kokemuksia
Sundell uskoo, että kirjasta voi saada toimivia vinkkejä vanhenemisen hidastamiseen sekä oman toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, oli kyse sitten nuoresta tai varttuneemmasta ihmisestä. Ja vaikka esimerkiksi nuoruus ja osa aikuisuudestakin olisi mennyt huonojen elämäntapojen toistamiseen, ei Sundellin mukaan ole koskaan liian myöhäistä parantaa.
Yksi konkreettinen esimerkki siitä on Sundell itse.
– Voi sanoa, että oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli aika köyhää aikaa, eikä esimerkiksi ravinto ollut parasta mahdollista. Sitten tulivat mukaan alkoholi ja tupakka useiksi vuosiksi. Kolmekymppisenä taas opiskelin, tein töitä ja liikuin niin paljon lapsiperhearjen keskellä, että poltin kynttilää varmasti niin sanotusti molemmista päistä. Silti myöhemmän iän säännöllinen lihaskuntoharjoittelu, parantunut ruokavalio ja panostaminen uneen ovat auttaneet.
Usein kuulee, että huonot tai vääränlaiset geenit vaikuttaisivat esimerkiksi siihen, minkälaisessa fyysisessä kunnossa ihminen on. On Sundellinkin mukaan totta, että geenit antavat jonkinlaiset suuntaviivat myöhemmälle elämälle, mutta ainakin vanhenemisen hidastamisessa niille ei kannata antaa liian suurta painoarvoa.
– Geenit vaikuttavat 10–30 prosenttia siihen, minkälaiset edellytykset meillä on elää pitkä ja terve elämä. Loput 70–90 prosenttia on kiinni siitä, minkälaisia valintoja itse teemme. Se on samalla aika lohdullista, että omilla valinnoilla on lopulta selvästi suurin merkitys.
Luokkaerojen kasvu huolettaa
Eräs Sundellia huolettava havainto, johon perehdytään myös kirjassa, liittyy luokkaerojen kasvuun ja sen vaikutukseen muun muassa elinajan odotteeseen. Länsimaisessa yhteiskunnassa ja Suomessa ollaan nyt 2020-luvulla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tilanteessa, jossa vähätuloisten elinajanodote on laskusuunnassa.
– Epäterveellinen ruoka ja makeiset ovat halpoja, joten on ihan luonnollistakin, että jos ei ole hirveästi rahaa, ostetaan näitä tuotteita enemmän. Samalla terveellinen ruoka, kuten vaikkapa laadukkaat lihatuotteet, kala ja täysjyvätuotteet ovat yhä kalliimpia. Olen vähän huolissani siitä ilmiöstä, että terveellinen ravinto vaatii yhä paremman ja paremman tulotason, Sundell miettii.
Hänen ratkaisu ongelmaan olisi tuntuva makeisvero, jonka tuottoja ohjattaisiin laadukkaiden ja hyvien elintarvikkeiden hintojen laskuun. Siten myös vähävaraisilla olisi paremmat edellytykset ostaa terveellisempää ruokaa.
Sundell uskoo, että jos nykyisin satavuotiaaksi eläminen on vielä kovin harvinaista, ei se ole välttämättä sitä enää muutamien kymmenien vuosien päästä.
– Lääketiede kehittyy koko ajan, enkä pidä mitenkään mahdottomana, että sellainen jopa 120 vuoden ikä voisi olla yhä useammalla tulevaisuudessa saavutettavissa. Satavuotiaita tulee todennäköisesti ainakin olemaan reilusti enemmän.
Jan Sundell: Hidasta vanhenemista – Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin. Docendo. 267 sivua.
