Teksti ja kuvat: Jari Malm
Verkakaaren tuntumassa olevan Paltan toisen vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen alkoi keväällä. Kyseiselle alueelle on kaavoitettu 60 omakotitonttia, joista suurin osa on kaupungin omia tontteja. Osalta alueen maaperästä on löytynyt sulfaattisavea, joka saattaa syövyttää betonia ja terästä altistuessaan hapelle. Sulfaattisavi on hapettuessaan haitallista myös vesistöille.
Sulfaattimaata on nyt alettu säilöä käsittelyaltaisiin Verkakaaren viereen, sillä lähialueilla ei ole tällä hetkellä paikkaa, johon sulfaattimaat voitaisiin kuljettaa. Kuljetus kauemmas tai sulfaattimaiden käsittely paikan päällä tulisivat liian kalliiksi.
– Paltan asemakaava on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joista kahdella arvioidaan olevan sulfaattisavea. Ensimmäisellä alueella, jossa on jo kunnallistekniikka valmiina, savea ei ole, Kaarinan kaupungin toimistoinsinööri Johannes Numminen kuvailee.
– Toisen vaiheen alueella sulfaattisavea arvioidaan olevan noin 2 900 kuutiota. Sitä on myös kolmannen vaiheen alueella, mutta selvästi vähemmän.
– Sulfaattisavea ei kuitenkaan pidetä lähtökohtaisesti pilaantuneena maa-aineksena, ja konsultin laatiman raportin mukaan alueella olevan saven happamoitumisriski on pieni, Numminen toteaa.
Kaikki savi ei mahdu altaisiin
Ainakin toistaiseksi sulfaattisavi poistetaan vain niiltä alueilta, joihin tulee katuja, viemäreitä ja muuta kunnallistekniikkaa.
Konsultin raportin mukaan sulfaattisavea arvioidaan olevan myös 28 tontilla, joista 17 on toisen vaiheen urakka-alueella. Niillä oleva savi ei kuitenkaan mahdu rakenteilla oleviin kahteen käsittelyaltaaseen, jotka sijoittuvat Verkakaaren viereen.
– Periaatteessa jokaisen kiinteistön tulee selvittää tällaiset maaperään liittyvät asiat itse. Kaupungin maankäyttöpuolella kuitenkin tutkitaan parhaillaan, miten asia voitaisiin ratkaista parhaalla tavalla. Suunnitteilla on kaupungin suorittamat tarkemmat tutkimukset tonteilla, Numminen toteaa.
Hän arvioi, että mahdollisuuksina ovat tiukemmat vaatimukset esimerkiksi teräspaalujen osalta tai sulfaattisaven vieminen pois alueelta. Joka tapauksessa sulfaattisavi tuo lisäkustannuksia alueen rakentamiseen.
“Suunnitteilla on kaupungin suorittamat tarkemmat tutkimukset tonteilla.”
Lopullista hintaa ei tiedetä
Kaarinan tekninen lautakunta päätti elokuussa valita käsittelyaltaiden rakentajaksi Maisemarakennus Viitanen Oy:n, joka toimii jo alueen kunnallistekniikan rakentajana. Altaiden rakentamisen hinnaksi tulee 89 000 euroa. Sulfaattimaiden läjitys maksaa 205 euroa tunnilta, joten työn lopullista hintaa ei vielä tiedetä.
Kaivutöiden yhteydessä kaupungin ympäristönsuojelu ja Turun ammattikorkeakoulu suorittavat yhdessä urakka-alueen valumavesien seurantaa ja tutkivat vesien pH-arvojen muutoksia.
Kuivakuorisavesta rakennettavat altaat toteutetaan niin, että pengertäytön keskelle tulee noin metrin paksuudelta sulfaattisavea, joka kalkitaan mahdollisen happaman valuman neutralisoimiseksi. Sen päälle tulee puolen metrin kerros maa-ainesta, joka läpäisee heikosti vettä.
Suunnitelmat sulfaattimaiden käsittelystä ja sijoittamisesta Paltan kaava-alueelle on tehnyt Sitowise Oy, ja Maanpää Geo Oy on suorittanut maiden stabiliteettitarkastelun.
Maaperän luonnollista mutta haitallista sedimenttiä
Happamat sulfaattimaat ovat maaperän luonnollisia rikkipitoisia sedimenttejä. Kun sulfaattimaat altistuvat hapelle esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä, sulfidin hapettumisreaktio tuottaa rikkihappoa, joka happamoittaa maaperää ja vesistöjä.
Happamoitumisen seurauksena maaperästä voi liueta ympäristölle haitallisia metalleja, jotka kulkeutuvat vesistöihin ja heikentävät niiden ekologista ja kemiallista tilaa.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat vuonna 2011 hyväksyneet strategian happamien sulfiittimaiden haittojen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaan happamat sulfiittimaat tulee huomioida maankäytössä.
