Syksyn pk-yritysbarometri julkistettiin torstaina 14. syyskuuta. Tulokset kertovat samaa niin Varsinais-Suomesta kuin koko maastakin: pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ovat parantuneet viime keväästä, mutta ne ovat edelleen vaisut.
Varsinaissuomalaisten pk-yrittäjien seuraavan 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on -10. Viime keväänä luku oli -24, ja syksyllä 2022 nolla. Koko maan saldoluku on hieman Varsinais-Suomea positiivisempi joskin sekin pakkasen puolella: -6.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter arvioi, että korona-ajan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutukset ovat tasaantuneet, mutta talouden epävarmuus vaikuttaa yhä suhdannenäkymiin.
– Tilanne maakuntamme yrityskentällä on hyvin kahtalainen: toisilla menee loistavasti, toiset taas pärjäävät todella huonosti. Konkurssien määrä on kasvussa, se on kiistatonta, Munter kommentoi tiedotustilaisuudessa.
Varsinais-Suomen seutukunnista huonoimmat suhdannenäkymät ovat Vakka-Suomessa, jossa saldoluku näyttää peräti -27:ää. Turun alueella, johon Paimio, Sauvo ja Kaarinakin kuuluvat, lukema on hieman maakunnan keskitasoa parempi, -8.
Loimaan seutukunta on suhdannenäkymissään selvä poikkeus. Saldoluku on ainoana Varsinais-Suomen seutukuntana positiivinen, vieläpä selvästi (+16).
Helmikuussa julkaistussa kevään pk-yritysbarometrissa Turun seutukunnan suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku oli -23, joten lukema on parantunut alkuvuodesta 15 yksiköllä.
– On hyvä, että yrittäjien odotukset ovat hieman kevään ennätysmatalia lukuja parempia. Talouden tilan odotetaan kuitenkin edelleen heikkenevän seuraavan vuoden aikana, ja alueemme pk-yritysten investointihalukkuus on yhä vaatimattomalla tasolla, Munter sanoo.
Rakennusalan yrittäjien vaikea tilanne näkyy Varsinais-Suomessakin. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on maakunnan alueella -15, tosin kevään lukema oli vieläkin heikompi (-22).
Munter toivoo, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus vie maaliin kaavailemansa pk-yritysten toimintaedellytyksiä tukevat uudistukset. Myös julkisia rakennushankkeita ja tulevaisuusinvestointeja on syytä kiiruhtaa.
– Kannustamme kuntiakin käynnistämään investointejaan aikaistetusti. Alueille, joilla on kasvunäkymiä, tarvitaan panostuksia.
Voimakkaasti kasvuhakuisia vain vähän, ulkopuolinen rahoituskin arveluttaa
Varsinaissuomalaisten yrittäjien työllistämisnäkymät ovat edelleen niukan positiiviset: asiaa kuvaava saldoluku on 3 yksikköä plussalla, kun se keväällä oli +4. Lukema vajoaa kuitenkin tasaiseen tahtiin, sillä vielä viime syksynä se näytti +7:ää.
Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan seuraavan vuoden aikana yhdeksällä yksiköllä. Lukema on sama Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa. Koska maakunnan yritysten kannattavuudesta kertova saldoluku on -11, liikevaihdon positiivinen vire jää lopulta viimeksi mainitun muuttujan jalkoihin. Turun seudulla saldoluku on tosin hieman parempi, -6.
Investointien arvon saldoluku on Varsinais-Suomessa -15 ja koko maassa -17. Innovaatioiden sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksen luku on sen sijaan niin valtakunnallisesti kuin Varsinais-Suomessakin pyöreä nolla.
Maakunnan pk-yrityksistä 30 prosenttia ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia. Asemansa säilyttäjiä on 33 prosenttia ja nollakasvua tavoittelevia yrityksiä 28 prosenttia. Toimintansa lopettavia on vastaavasti 3 prosenttia ja voimakkaasti kasvuhakuisia 5 prosenttia.
– Voimakkaasti kasvuhakuisten prosenttiluku on valitettavan matala, Hanna Munter kiteyttää.
21 prosentilla yrityksistä on vientiä ulkomaille. Pääasiallisina kauppakumppaneina ovat muut Pohjoismaat (65%) sekä EU-valtiot (65%). Yhdellä prosentilla yrityksistä on edelleen vientiä Venäjälle, joskin lukema on pudonnut viime syksystä viidellä prosenttiyksiköllä.
15 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana, ja 34 prosentilla on ollut tarvetta hankkia ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. 16 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä uumoilee hakevansa tulevaisuudessa ulkopuolista rahoitusta.
– Rahoitusta haetaan kahdesta syystä: joko yritys kasvaa ja investoi tai sitten on jonkinlaisia talousongelmia, erityisrahoitusyhtiö Finnveran aluepäällikkö Seija Pelkonen toteaa.
– Yritysten maksuvalmius on edelleen kohtalaisen hyvä. Rästit ja luottotappiot ovat tosin hiukan kasvussa ainakin meidän suuntaamme, hän jatkaa Finnveraan viitaten.
Pelkonen lisää, että rahan korkeaksi koettu hinta saattaa tällä hetkellä estää pk-yrityksiä hakemasta ulkopuolista rahoitusta.
Pk-yritysbarometri
- Pk-yritysbarometrissä selvitetään suomalaisten pieni- ja keskikokoisten yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä sekä oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi tiedustellaan muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.
- Tutkimus tehdään kahdesti vuodessa, ja sen toteuttaa Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.
- Tiedonkeruumenetelmänä käytetään internetkyselyä. Syksyn barometriin vastasi valtakunnallisesti liki 4 600 yritystä.
- Valtaosan yrityksistä (51%) liikevaihto oli vuonna 2022 alle 0,2 miljoonaa euroa. Tiedonkeruu syksyn barometriin suoritettiin kesä-heinäkuun aikana.
