Varsinais-Suomen kunnissa on lukuisia erilaisia tulkintoja siitä, mitä ja miten oppilaiden tietoja voidaan Wilmasta avata oppilashuollon käyttöön. Kaarina-lehti selvitti maakunnan lukuisat Wilma-käytännöt.
Valtakunnallisia ohjeita on odotettu kuukausikaupalla. Opetushallitus lupaa, että ohjeet ovat vihdoin tulossa.
Tiukka tulkinta tietosuoja-asetuksesta ja tietosuojalaista on johtanut kunnissa siihen, että lapsilla ja nuorilla on hankaluuksia saada oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluita. Koulujen henkilökunta taas kuvaa nykyistä tilannetta sietämättömäksi ja kaipaa tarkkaa ohjeistusta.
Vain kaksi varsinaissuomalaista kuntaa kertoo, että Wilma on esimerkiksi terveydenhoitajien, kuraattoreiden ja psykologien käytössä. Asia ilmenee TS-Yhtymän lehtien keräämistä tiedoista Varsinais-Suomen kunnista.
Kaksitoista kuntaa on linjannut, että Wilma ei ole oppilashuollon käytössä, ja kolmetoista kuntaa tulkitsee asiaa niin, että Wilma on osittain Varhan palvelukseen siirtyneen henkilöstön käytössä.
– Tilanne on hyvin sietämätön. Nykyisen tilanteen vuoksi oppilaita tippuu oppilashuollon piiristä. Tiedämme, kuinka tiivis aikuisten yhteisön pitäisi olla, jotta voisimme täysimääräisesti tukea oppilaitamme. Suuri ja painava seinä on nyt tullut väliin ja siihen kyllä moni oppilas putoaa, tiivistää Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola.
Tausta: Tästä Wilma-sotkussa on kyse
- Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten oppilashuoltopalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden alussa.
- Esimerkiksi kouluterveydenhoitajien, psykologien ja kuraattorien työantaja vaihtui kunnasta hyvinvointialueeksi.
- Samalla oppilashuollon yhteydenpito oppilaisiin ja tiedonsaanti oppilaista tuli ongelmaksi tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain puitteissa.
- Kunnat ovat tulkinneet tietosuojalakia eri tavoin ja siksi oppilashuollon pääsy oppilaiden tietoihin ja yhteydenpitoon Wilma-ohjelman kautta on järjestetty kunnissa lukuisin eri tavoin.
- Osa kunnista on avannut oppilashuollolle tietoja ja yhteydenpitomahdollisuuksia Wilmaan, osa on estänyt pääsyn kokonaan.
- Suurin osa Varsinais-Suomen kunnista on mahdollistanut jollain tapaa oppilashuollon ja oppilaiden viestittelyn, mutta estänyt pääsyn oppilaan muihin tietoihin.
- Tämä on johtanut siihen, että lapsilla ja nuorilla saattaa olla hankalaa saada oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluita.
- Kunnat ja koulut ovat kaivanneet tietosuoja-asiaan valtiovallan selkeää ohjeistusta vuoden alusta alkaen.
- Ongelmaa on käsitelty laajasti esimerkiksi mielipidekirjoituksissa ja asiasta on tehty valtuustoaloitteita.
Lieto on valinnut Wilman käyttöoikeuksien osalta monia muita kuntia väljemmän tulkinnan. Lieto on antanut oppilashuollolle pääsyn kaikkiin heidän arjen työhönsä vaikuttaviin perustietoihin, kuten oppilaiden yhteystietoihin.
– Juuri soitin yhdelle kuraattorillemme ja hän sanoi, että homma toimii hyvin näin, toteaa sivistystoimialan johtaja Laila Mäkelä.
Oppilashuollon viestintä ja yhteydenotot hoidetaan edelleen Wilman kautta. Mäkelä perustelee tulkintaa asiakkaan edulla.
Liedon näkemys on varsin salliva, mutta johtava rehtori, Ilmaristen koulun rehtorina toimiva Pekka Teittinen kokee silti, että linjaus ei ole riittävä.
– Varsinkin koulukuraattoreiden ja psykologien tulisi saada laajemmat oikeudet. He eivät Liedossakaan näe enää työlleen hyvin tärkeitä tietoja, kuten poissaolojen syitä, tuntimerkintöjä, oppilaan tuen tasoa tai esimerkiksi lukihäiriökartoituksiin vahvasti liittyviä koearvosanoja. Varsinkin koulukuraattorille tulevat asiat ovat usein akuutteja, ja tietojen selvittäminen opettajilta vie aina aikaa.
Laitilassa lakia tulkitaan tiukasti ja Wilman oikeuksia ei luovuteta Varhan henkilöstölle. Tämä tarkoittaa, että jos esimerkiksi kuraattori tai terveydenhoitaja tarvitsee oppilaasta tietoja, hän tekee kirjallisen tietopyynnön. Tietopyynnöstä tulee käydä ilmi, minkä lain puitteissa tietoja halutaan. Rehtori arvioi, luovutetaanko oppilaan tietoja pyynnön perusteella vai ei.
– Asianhallintajärjestelmään tulee aina merkintä siitä, mitä tietoja on luovutettu ja millä perusteella, kertoo Laitilan sivistysjohtaja Susanne Laaksonen.
Laitila päätyi tulkitsemaan lakia näin, koska asiasta ei ole vielä annettu valtakunnallista ohjeistusta. Mikäli ohjeistus tulee tai lainsäädäntöä muutetaan, Laitilassa ollaan valmiita tarvittaessa muuttamaan toimintaa sen perusteella.
Uudessakaupungissa oppilashuolto on aiemmin päässyt näkemään Wilman kautta tietoja esimerkiksi oppilaan poissaoloista tai tuntikäyttäytymisestä. Oppilashuolto on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jolla pyritään vähentämään esimerkiksi koulupudokkaiden määrää.
Nykytilanteessa Uudenkaupungin opetustoimenjohtajan Arja Kitolan mukaan ongelmallista on jo se, että pelkästään Varhan oppilashuoltopalvelun asiakkuus on koulun suuntaan salassa pidettävää palvelua.
– Koulu ei siis välttämättä tiedä, saako joku oppilaista lisätukea hyvinvointialueelta, Kitola huomauttaa.
Opetushallitus on ohjeistanut, että tietoja pyydettäessä on hyvinvointialueen henkilökunnan kyettävä yksilöimään, mitä tietoja tarvitaan ja millä perusteella. Salassa pidettäviä tietoja voi luovuttaa ainoastaan oppilaan tai huoltajan suostumuksella.
– Kokemukseni mukaan Varhasta on tullut kovin vähän tiedonluovutuspyyntöjä, lisää Kitola.
Esimerkkinä Kitola sanoo, että hän on pyytänyt Varhan työntekijää tekemään tiedonluovutuspyynnön ja on saanut vastaukseksi, ettei tämä ehdi sellaista tekemään.
– Siihen vastasin, että sitten emme voi ryhtyä edes selvittämään asiaa. Tilanne on hyvin sietämätön. Nykyisen tilanteen vuoksi oppilaita tippuu oppilashuollon piiristä. Tiedämme, kuinka tiivis aikuisten yhteisön pitäisi olla, jotta voisimme täysimääräisesti tukea oppilaitamme. Suuri ja painava seinä on nyt tullut väliin ja siihen kyllä moni oppilas putoaa, summaa Kitola.
Tällä hetkellä kouluissa odotellaan Opetushallituksen tarkempia linjauksia siihen, kuinka koulumaailma, hyvinvointialueet ja tietosuojakysymykset tulisi sovittaa yhteen. Tuorein ohjeistus on viime joulukuulta ja kunnille luvattiin täsmennetympi ohjeistus tämän vuoden helmikuuhun mennessä. Ohjeistusta ei ole vielä tullut.
– Eihän se ole hyvä asia, että kunnissa on eri käytäntöjä. Eniten kuitenkin vaivaa se, että joudumme odottamaan Opetushallituksen linjausta. Järkevintähän se olisi, että kaikki toimisivat samalla tavalla, toteaa Vehmaan kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja Esa Vehviläinen.
Kitola toteaa, että lainsäätäjätahot eivät ole hyvinvointialueita valmistellessa ottaneet koulujen viestiä riittävän vakavasti, eikä hyvinvointialueille ole perustettu omia oppilashuollon rekistereitä.
– Oppilashuolto näytti Varhan valmistelussa muutenkin olevan kovin pienessä roolissa suurten sote-palveluiden rinnalla. Jos ennaltaehkäisevä oppilashuolto ja moniammatillinen yhteistyö eivät toimi maksimaalisella tavalla, joutuu suuri määrä lapsia ja nuoria erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluihin, tiivistää Kitola.
Turussa oppilas- ja opiskelijahuolto pääsevät Wilmassa oppilaan perustietoihin ja voivat käyttää sitä viestintään.
– Minkäännäköistä hyötyä tästä muutoksesta ei ole seurannut, mutta suunnattomasti haittaa oppilas- ja opiskeluhuollolle kylläkin, toteaa Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen.
Turku on luopumassa Wilman käytöstä kokonaan, kun se ottaa käyttöön uuden, laajemmin oppilaita ja opetusta palvelevan Digione-palvelualustan. Käyttöönoton aikataulu tarkentuu parin viikon kuluttua, mutta alustavien tietojen mukaan se voisi tapahtua jo ensi vuonna. Koekäyttöön se otetaan 1–4 turkulaisessa peruskoulussa syksyn aikana.
Oppilashuollon rajoitteita tiedonsaantiin Digione ei kuitenkaan poista.
– Järjestelmä yksinään ei pysty sitä muuttamaan, koska rajoitteiden takana on laki. Nyt olisi äärimmäisen keskeistä, että tämä kestämätön tilanne oppilashuollon osalta saataisiin korjattua, toteaa hankepäällikkö Seppo Pukonen Turun kaupungilta.
Wilma-selvityksen tekivät yhteistyönä TS-Yhtymän lehdet Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti, Turun Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat.
Opetushallitus: tulkintaohjeet tulossa muutaman viikon kuluttua
Varsinais-Suomen kunnissa ja kouluissa Wilman käyttöoikeuksien tulkintaohjeita on kaivattu kuukausitolkulla.
Opetushallituksesta luvataan, että ohjeistus on vihdoin tulossa, tosin vasta muutaman viikon sisällä.
Kyseessä on juridinen ohjeistus siitä, mitä tietoja voi näyttää ammattiryhmäkohtaisesti Wilman tai jonkun muun opiskelijahallinto-ohjelman sisällä ja miten tietoja voi avata tai piilottaa.
– Arkkitehtuurityö on saatu valmiiksi elokuussa ja tukimateriaali sen rinnalle on nyt viime metreillä. Tulemme järjestämään koulutus- ja tukitilaisuuksia kunnille ja kouluille, kertoo opetusneuvos ja juristi Laura Francke Opetushallituksesta.
Francken mukaan työ vaatii kuntien hallinnossa teknistä osaamista.
Uusi ohjeistus ei siis poista tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tuomia rajoituksia, vaan se kertoo, miten niitä kuuluu tulkita ja miten ohjelmaa pitää säätää pykälien vaatimalla tavalla.
– Wilman lisäksi kouluissa tarvitaan muitakin tiedonsiirtotapoja. Niitä on tarvittu aina ja tarvitaan jatkossakin, täsmentää Francke.
Myös paikallinen tulkintavastuu säilyy.
– Paikallisesti pitää katsoa ammattihenkilön tehtävänkuvaus ja sen myötä käyttöoikeuksien rajaukset. Jos esimerkiksi terveydenhoitajan työ kattaa vain tietyt koulut isossa kunnassa, pitää tietojen näkymiseen liittyvä rajaus tehdä hänen työhönsä kuuluvien koulujen mukaan.
– Meille tärkeää on, että ammattihenkilöt saavat työnsä hoidettua, eli jokaisen tehtävän kannalta olennaiset tiedot siirtyvät niin, että tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain pykäliä noudatetaan.
