Kaarinan läntinen ohikulkutie, jota Paraisten väyläksikin kutsutaan, saattaa vihdoin toteutua. Hanke on mukana kiireellisesti edistettävien suunnittelukohteiden listalla, jota esiteltiin hallituksen talousarvioesityksen yhteydessä viime viikon tiistaina.
Läntistä ohikulkutietä voi pitää ikuisuusprojektina, jonka konkretisoitumista on toivottu niin Kaarinan kuin Paraistenkin puolella. Käytännössä hanke kiteytyy maantiehen 180, eli Saaristotiehen, välillä Kurkela–Kuusisto. Kurkelan moottoritieliittymän ja Paraisten Kirjalan välisellä osuudella on havaittu useita ongelmia, kuten liikenteen ruuhkautumista, liittymien huonoa toimivuutta, liikenneturvallisuuden heikkenemistä ja meluhaittoja. Paraisten väylän parantamisella uskotaankin olevan myönteisiä vaikutuksia niin valtakunnallisesti kuin maakunta- ja seututasollakin.
Mitä läntinen ohikulkutie käytännössä kattaa ja tarkoittaa? Suunnitelmana on rakentaa uutta kaksikaistaista tietä noin kolmen kilometrin matkalle välillä Kartanontie–Kirjalansalmen silta. Lisäksi nykyinen Kurkelantie (maantie 2221) nelikaistaistetaan maantien 110 (vanha ykköstie) ja Kartanontien välillä.
Kokonaisprojektiin liittyy myös useita siltasaneerauksia, joskin vain Kuusistonsalmen ylittäväksi kaavailtu Auvaisbergin silta on osa varsinaista ohikulkutiehanketta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on jo jättänyt Lounais-Suomen aluehallintovirastolle vesilupahakemuksen koskien uutta siltaa.
Kaarinan ja Paraisten rajalla sijaitsevaa Kirjalansalmen siltaa uusitaan paraikaa, samoin Kuusistonsalmen siltaa. Paraisille taas rakennetaan uusi Hessundinsalmen silta. Esimerkiksi Väylävirasto on toivonut, että edellä mainitut siltahankkeet ja läntinen ohikulkutie toteutettaisiin samanaikaisesti.
Rahoitus vielä kysymysmerkki
Varsinaissuomalaisista tiehankkeista kiireellisesti edistettävien suunnittelukohteiden listalla on myös Turun kehätien parantaminen välillä Naantali–Raisio. Varsinais-Suomen liitto korosti viime keskiviikkoisessa tiedotteessaan, että molemmat hankkeet ovat maakunnan elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeitä, jopa kriittisiä.
Väylävirasto ja ely-keskus muistuttavat, että Saaristotie on ainoa maantieväylä Turunmaan saaristoon. Paraisilla on merkittävää suurteollisuutta, jolle toimivat liikenneratkaisut ovat ensisijaisen tärkeitä.
Kokonaisliikennemäärä Paraisten ja Kaarinan välillä on noin 11 000–14 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 600–700 ajoneuvoa. Kesäaikana liikennemäärä kasvaa noin 15 prosentilla lisäten liittymien ruuhkautumista. Liikenne-ennusteessa päivittäisen ajoneuvomäärän uumoillaan nousevan noin 13 600–18 600:aan vuoteen 2030 mennessä.
E18 Turun kehätie on puolestaan Suomen tärkeimpiä ja vilkkaimpia päätieyhteyksiä. Tie kuuluu Euroopan laajuiseen ydinverkkoon ja yhdistää maakuntaa halkovat valtatiet, Naantalin ja Turun sataman sekä Turun lentoaseman.
Kummallekaan maakunnan liikennehankkeelle ei kuitenkaan herunut vielä selvää rahoituspäätöstä hallituksen talousarvioehdotuksessa. Lisäpäätöksiä investointiohjelmasta tehdään ensi vuoden kehysriihessä ja lisätalousarvioissa sekä myöhemmissä neuvotteluissa.
Turvallisuus- ja liikennehyötyjä
Läntisellä ohikulkutiellä olisi toteutuessaan useita liikennehyötyjä Kaarinalle. Saaristotien parantamisella turvataan seudullisen tieyhteyden sujuvuus ja turvallisuus sekä tuetaan Kaarinan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistä, Väyläviraston hankekuvauksessa todetaan.
Paraisten väylän kehittäminen edistäisi työmatkaliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten sekä mökki- ja matkailuliikenteen sujuvuutta, ja loisi edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelutoiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin. Uusi tieyhteys vähentäisi nykyisen tien aiheuttamia haittoja Kaarinan keskustassa ja Kuusiston saaressa, jossa maankäyttö on muutoinkin kasvamassa.
Uusi Kaarinan läntinen tieyhteys lyhentäisi merkittävästi Paraisilta Turkuun suuntautuvia työssäkäyntimatkoja ja matka-aikaa. Keskimääräinen aikasäästö olisi Väyläviraston ja elyn mukaan 2 minuuttia ja 50 sekuntia. Lisäksi Kaarinaan suuntautuva työ- ja asiointiliikenne pystyttäisiin erottamaan saaristoon suuntautuvasta pitkän matkan liikenteestä.
Saaristotien turvallisuustilanne on nykyisellään huono. Uudistustoimenpiteiden on arvioitu laskevan henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia 34 prosentilla nykytilanteesta. Jos toimiin ei ryhdyttäisi, onnettomuudet nousisivat ennusteen mukaan 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Osana hanketta parannetaan myös liittymä- sekä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä. Suunnitelmassa on huomioitu kevytliikenne, linja-autoliikenne pysäkkijärjestelyineen sekä erikoiskuljetukset.
Ohikulkutien myötä suunnittelualueen yleisten teiden ruuhkautuneiden tiekilometrien osuus laskisi vajaasta viidestä kilometristä puoleen kilometriin vuoden 2030 ennustetilanteessa. Tämä tarkoittaa kesän ja viikonloppujen ruuhka-aikoina kokonaan ruuhkautuneen Saaristotien sijaan maltillista jonoutumista vilkkaimmissa liittymissä. Pahimpina ruuhkahuippuina ohikulkutien tuoma etu sujuvuuteen olisi vieläkin selvempi.
66 miljoonaa ja päälle
Negatiivisiltakaan sivuvaikutuksilta ei voi tyystin välttyä. Tie muuttaa toteutuessaan Koristonrannan maisemakuvaa ja laskee tiettyjen kiinteistöjen arvoa ja viihtyisyyttä merkittävästi. Vaikutuksia lievennetään meluesteillä, joita rakennetaan kaikkiaan noin 5,8 kilometrin edestä.
Ohikulkutie katkaisee Kuusiston länsiosan metsäalueen heikentäen ekologisia yhteyksiä. Lisäksi tie heikentää Auvaisten kartanon ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriallista arvoa.
Ohikulkutien ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja yleissuunnitelma tehtiin samanaikaisesti jo liki parikymmentä vuotta sitten. YVA hyväksyttiin vuonna 2008, yleissuunnitelma valmistui vuonna 2010 ja sekin hyväksyttiin lopulta seitsemän vuotta myöhemmin.
Tiesuunnitelman laatiminen alkoi vuonna 2021, ja se valmistui viime kesänä. Suunnitelma on tulossa nähtäville syksyn aikana. Hankkeen on arvioitu olevan käynnistämisvalmis ensi vuoden lopulla, mikäli valituksia ei tule ja rahoitus on turvattu.
Paraisten väylän kokonaiskustannusarvioksi määriteltiin vuonna 2021 noin 66 miljoonaa euroa. Arvioon on kuitenkin syytä suhtautua varauksellisesti nykyisen taloustilanteen vuoksi.
Hallitusohjelman investointiohjelma, johon läntinen ohikulkutiekin kuuluu, on tarkoitus rahoittaa myymällä valtion omaisuutta siten, ettei se lisää valtion velkaantumista.
