Kaarinan nuorisovaltuusto sai syyskuussa uuden nuijankopauttajan, kun ”nuvan” puheenjohtajaksi valittiin Kaarinan lukion abiturientti Eino Koskinen.
Vaikka puheenjohtajan pesti on Koskiselle uusi, nuvan ja sen käytänteet hän tuntee käytännössä läpikotaisin.
– Minut valittiin ensimmäiselle valtuustokaudelleni vuonna 2017. Olin silloin kuudesluokkalainen, kun tavallisesti nuvaan voivat päästä nuorimmillaan 7.-luokkalaiset, Koskinen alustaa.
Koskinen on kulkenut siis jo pitkän, kuusivuotisen tien nuorisovaltuuston jäsenenä. Nuvan puheenjohtajuus on hänelle eräänlainen unelmien täyttymys.
– Olen katsonut edellisiä puheenjohtajia ylöspäin, he ovat olleet minulle esikuvia. Tämä on isoin pesti, jonka nuorisovaltuutettu voi kunnallisesti saada, Koskinen muistuttaa.
Piikkiössä kunnon vaalipöhinää
Kaarinassa käytiin nuorisovaltuustovaalit viime keväänä. Nuvan nykyinen kokoonpano koostuu 15 edustajasta, joista kuusi on ensikertalaisia ja yhdeksän jo kokeneita nuva-konkareita.
Usean valtuustokauden läpikäynyt Koskinen toteaa, että nuvalla on nyt hyvä porukka kasassa.
– Meillä on sopiva sekoitus kokemusta ja uusia tekijöitä. Edustajat vaikuttavat aktiivisilta, mikä on tietenkin hyvä juttu. Suhtautuminen uusiin naamoihin on ollut positiivista, mutta vielä toki jatketaan ryhmäytymistä ja tutustumista, Koskinen toteaa.
Kaikissa nuvan vaaleissa ei ole ollut lainkaan itsestäänselvää, että ehdokkaita olisi yhtä monta kuin tarjolla olevia valtuustopaikkoja. Tänä vuonna vaalit päästiin järjestämään, sillä ehdokkaita oli yhteensä 24.
Äänestysprosentti jäi melko alhaiseksi (25 %), mutta Koskisen mukaan vaalikentällä nähtiin jopa suoranaista kampanjointia.
– Piikkiössä oli todella hyvää vaalipöhinää. Siellä nuoret ajattelevat muutenkin, että nuva on cool. Tavoitteemme on, että sama ajatusmalli leviää muuallakin, Koskinen painottaa.
Tablettitietokoneet vaihtoon, väkivaltaisuuksiin puututtava
Mikä nuorisovaltuusto sitten on ja mitä se tekee? Eino Koskinen selvittää perusperiaatteet lyhyesti:
– Me otamme kantaa nuoria koskeviin asioihin, kuuluu lyhyt tiivistys.
– Nuvalla on läsnäolo- ja aloiteoikeus kaupunginvaltuustossa, joten konkreettisiakin vaikuttamismahdollisuuksia on. Lisäksi meillä on edustusta lautakunnissa, joissa asioita käsitellään ja valmistellaan, Koskinen jatkaa.
Nuorisovaltuustolla on oma edustajansa myös kaupungin hyvinvointijaostossa. Erilaisiin työryhmiinkin nuorilla on enenevissä määrin pääsyoikeus.
– Nuvan toiminta on vakinaistettu Kaarinassa. Siitä olemme tyytyväisiä ja kiitollisia, Koskinen alleviivaa.
“Meidän pitää löytää ratkaisuja kasvavaan väkivaltaongelmaan. Koulukiusaamistapaukset on kitkettävä, ja uskonkin, että me nuoret osaamme antaa asiaan oman näkökulmamme.”
Nykyisen nuorisovaltuuston toimikausi kestää kevääseen 2025 saakka. Mitkä ovat sellaisia asioita, joissa kissa pitäisi nuvalaisten mielestä nostaa pöydälle?
– Tablettitietokoneiden vastaanotto on ollut lukiossa nuivaa. Ne eivät nähdäksemme sovi järin hyvin opetuskäyttöön, Koskinen mainitsee esimerkiksi.
– Nuvan vuosibudjetti on 10 000 euroa, mutta kyseinen summa sisältää esimerkiksi kokouspalkkiot ja -järjestelyt. Tähän pitäisi saada muutos, jotta varat kohdentuisivat erilaisten tapahtumien ja koulutusten järjestämiseen, hän jatkaa.
Koulutuksesta puheen ollen: Koskinen toivoo, että hänen puheenjohtajakaudellaan nuorisovaltuutetut saisivat työkaluja ja ohjenuoria vaikuttajaksi kasvamiseen.
– Verkostojen luominen on tietysti myös tärkeää, hän lisää.
Kaarinassakin on reagoitu naapurikaupunkien väkivaltaisuuksiin, joita nuoret ovat tehneet ja joiden uhreiksi nuoria on yhtäältä joutunut.
– Meidän pitää löytää ratkaisuja kasvavaan väkivaltaongelmaan. Koulukiusaamistapaukset on kitkettävä, ja uskonkin, että me nuoret osaamme antaa asiaan oman näkökulmamme, Koskinen teroittaa.
Ehdolle eduskuntaan?
Nuorisovaltuuston yleistä henkeä Koskinen kuvailee rakentavaksi.
– Ei ole puoluepolitiikkaa, joten ei ole isoa kärhämöintiäkään. Me seisomme kaarinalaisten nuorten puolella, Eino Koskinen tiivistää.
Hän ajaa nuorison asiaa myös valtakunnan tasolla. Koskinen kuuluu nimittäin Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton liittohallitukseen.
– Järjestämme koulutuksia ja annamme asiantuntijalausuntoja. Minun vastuullani on huolehtia kuntiin tulevista koulutuksista ja vastata piiritoiminnasta koko Suomessa, Koskinen täsmentää.
Nuorisovaltuustovaaleissa saa asettua ehdolle korkeintaan 19-vuotiaana. Koskinen voisi periaatteessa hakea vielä yhdelle lisäkaudelle kahden vuoden kuluttua, koska hänen 20-vuotissyntymäpäivänsä on vasta kesällä 2025.
– Mutta kyllä tämä on minun viimeinen kauteni, hän vakuuttaa.
Vaikuttamistehtävissä hän jatkanee kuitenkin nuva-vuosiensa jälkeenkin.
– Ihmettelen, jos en joskus asetu ehdolle kuntavaaleissa, hän naurahtaa.
Koskisella on jo suunnitelmia jatko-opintojensa varalle.
– Vaihtoehtoja on muutamia, mutta potentiaalisin lienee valtio-oppi Turun yliopistossa, hän tuumii.
Kuntavaalien ehdokaslistoilla nuori kaarinalainen siis nähtäneen, mutta miten mahtaisi maistua valtakunnan tason politiikka?
– Jos nuvan puheenjohtajuus oli minulle unelmien täyttymys, olisi sitä kyllä kansanedustajuuskin, Koskinen päättää.
