Sisäilmaongelmat kaatavat nykyisin minkä talon tahansa. Modernin rakennuskannan purkamisen syyt ovat kuitenkin paljon monitahoisempia. Korjaaminen on kallista, kun tavoitteena on uuden veroinen talo. Miksi vanhan talon pitää olla kuin uusi? Eikö riitä, että viat on korjattu ja rakennus on käyttökelpoinen. Myös patinoitunut voi olla kaunista. Siinä näkyy elämän jälki.
Kun taloa hoidetaan hyvin, ei synny tarvetta täydelliseen peruskorjaamiseen. Purettavaksi tuomituissa taloissa näkyy usein vuosia jatkunut heikko kunnossapito. Esimerkiksi hoitamattomat ilmastointikanavat ja -laitteet saattavat johtaa sisäilmaongelmiin.
Kun olemassa olevan talon kohtaloa puidaan, unohtuu usein erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen. Onko vanhaan taloon välttämätöntä saada täydellinen nykyajan ilmastointitekniikka? Voidaanko talon runkorakenteet hyödyntää, vaikka talo muuten purettaisiin?
Omistajan rahapula on monen arvorakennuksen kohtalona. Varsinkin seurakuntien purkuhankkeiden taustalla on usein merkittävänä syynä tarve vähentää tiloja heikon talouden vuoksi.
Mitkä ovat toimintamme arvot? Koulujen purkamista perustellaan usein sillä, että uusi koulutalo on kunnalle imago- ja vetovoimatekijä. Miksi peruskoulun toiminnan runsaampi rahoittaminen ei ole vetovoimatekijä, vaikka toimittaisiin vaatimattomammissa tiloissa? Kenenkään rahat eivät riitä siihen, että rakennamme koulumme aina uudestaan ja uudestaan.
Huonekaluteollisuus kehittelee jatkuvasti uusia työ- ja oppimisympäristöjä. Näyttää vain siltä, että ne suunnitellaan uusia rakennuksia varten. Kehitystyön tulee soveltua myös jo käytössä oleviin rakennuksiin.
Pasi Aromäki
