Mielenterveysongelmien aiheuttamien taloudellisten ja inhimillisten kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevillä palveluilla ja läheisiä sekä perheitä tukemalla.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu nyt suuria säästöpaineita myös Varsinais-Suomen alueella, päättäjät ja viranhaltijat ovat vaikeiden valintojen äärellä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat yksi suurista haasteista, ja niiden kerrannaisvaikutukset yhteiskunnassa ovat suuret.
Varsinais-Suomessa terveyspalveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttäneiden osuus oli 14,3 prosenttia vuonna 2022 ja määrä kasvaa vuosittain. Mielenterveys- ja päihdehuollon nettokustannukset olivat alueella viime vuonna jo 125,5 euroa per asukas.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nyt esillä olevat sosiaaliturvan leikkaukset tulevat kohdistumaan ihmisiin, joille on jo kasaantunut monia haasteita. Ilman lisääntyviä taloudellisia huoliakin mielenterveysläheiset uupuvat usein hoivaroolissaan ja ovat itse kohonneessa riskissä sairastua. Psyykkinen sairaus tuo läheisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös jatkuvaa ympärivuorokautista hoito- ja valvontavastuuta.
Erityisesti tulisi huomioida nyt tehtyjen ratkaisujen vaikutukset tulevaisuuteen. Mielenterveysläheisiä on kaiken ikäisissä, ja suuri huoli on lapsista ja nuorista, jotka jäävät mielenterveysläheisinä huolenkantajiksi.
Yhteiskunnalla ei voi olla varaa kasvattaa mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevien määrää, olipa kyse jo sairastuneista tai heidän läheisistään. Toivomme, että säästöinnossa ei uusita 1990-luvun laman virheitä. Mielenterveyspalveluista ja hoitopaikoista säästäminen ja avopalveluiden kehittämättä jättäminen aiheutti ongelmia, joiden satoa keräämme edelleen. Mielenterveyspalveluiden saaminen opiskelija- ja perusterveydenhuollossa matalalla kynnyksellä ja läheisten huomioiminen on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä.
Milla Roos
toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry
