Piikkiön kirjastossa kuultiin torstaina (12.10.) kovaa puhetta kaavoituksesta, kun paikallisten asukkaiden osallistamiseen ja tiedottamiseen tähtäävä Kaarina Areena -hanke palasi eetteriin keskustelutilaisuuden merkeissä.
Tilaisuuden pitopaikka ei suinkaan valikoitunut sattumalta: Piikkiöön ollaan laatimassa uutta osayleiskaavaa oikeusvaikutuksettoman tilalle. Kaavoituspäätös on tehty vuonna 2017, ja piikkiöläisiä kiinnostikin, missä vaiheessa projekti tällä hetkellä etenee.
Kaarinan kaupungin maankäytön suunnittelija Maaria Vanhatalo valotti asiaa paikan päälle saapuneelle noin 30-päiselle yleisölle.
– Prosessi on tavoite- ja selvitysvaiheessa. Mitä rakennetaan ja miten laajennetaan, Vanhatalo selventää.
Piikkiön nykyinen osayleiskaava on vuodelta 1999. Kaava on auttamatta vanhentunut, koska sitä ei ole päivitetty vastaamaan nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia. Oikeusvaikutuksetonta kaavaa voidaan pitää lähinnä suosituksena alueen maankäytön suunnittelussa.
Uusia asumiskeskittymiä, työpaikkoja kehätien varteen
Piikkiön uutta osayleiskaavaa asetellaan Turku–Helsinki-moottoritien ja Kuusistonsalmen väliselle alueelle Tuorlasta Makarlaan. Aluetta rajoittavat Kirismäen yritysalue, Turun kehätie, Linnavuori, Niemenkulmatie ja jo edellä mainitut Tuorla, Makarla, moottoritie sekä Kuusistonsalmi.
– Tarkoituksena on viedä kaava-alueella eteenpäin edellytyksiä niin asumiselle, virkistyspaikoille, liikennejärjestelyille kuin palveluillekin, Maaria Vanhatalo selostaa.
– Kehätien varteen mahdollisestaan uutta yritystoimintaa ja täten uusia työpaikkojakin, hän jatkaa.
Asumiskeskittymiä luonnostellaan Rungon ja Niemenkulman koulujen sekä Piikkiön yhtenäiskoulun läheisyyteen. Tavoitteena on houkutella Piikkiöön 1 700 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä.
“Luonnos voisi tulla nähtäville ensi vuoden loppupuolella.”
Kaavaluonnos nähtäville ensi vuonna?
Kaavan laatimisprosessin aikana on tehty, ja tehdään edelleen, useita selvityksiä. Rakennusinventointi suoritettiin vuosina 2020–21, ja Piikkiön taajaman laajentumisskenaariot sekä alustavat väestöskenaariot laadittiin vuonna 2021. Kuluvan vuoden aikana on tehty arkeologista inventointia sekä elinvoimalaskentaa. Luontoselvitys on parhaillaan työn alla, ja palveluverkkoselvityksen uumoillaan valmistuvan ensi vuonna konsulttitoimiston avustuksella.
Kirjastoon saapunut yleisö kysyi Vanhatalolta, milloin osayleiskaava mahdollisesti valmistuu.
– Kyllä siihen vielä useampi vuosi menee. Osa selvityksistä on edelleen kesken, hän muistutti.
Kun kaikki selvitykset ovat valmiina, niiden tiedot koostetaan kaavaluonnosta varten. Sen jälkeen päivitetään kaavoituksen tavoitteet ja ohjelmoidaan kaavatyö tarkemmin speksein.
– Luonnos voisi tulla nähtäville ensi vuoden loppupuolella, Vanhatalo arvioi alustavasti.
Vanhatalo toteaa, että voimassa oleviin asemakaavoihin tuskin tulee merkittäviä muutoksia.
– Ainakaan lähiaikoina, ellei selvityksien ja inventointien yhteydessä ole ilmennyt merkittäviä muutostarpeita, hän kiteyttää.
Pikakurssi kaavoituksen saloihin
Kaarinan kaupunginarkkitehti Taina Riekkinen luennoi kaavoituksesta ja sen merkityksestä Piikkiön kirjaston Kaarina Areena -keskustelutilaisuudessa.
– Kaavoitus luo edellytyksiä hyvälle asuinympäristölle sekä kunnan hyvinvoinnille ja elinvoimalle, Riekkinen tiivisti puheenvuoronsa alussa.
– Tavoitteena on edistää eheän yhdyskuntarakenteen kehittymistä, hän lisäsi.
Maakuntakaava ohjaa koko Varsinais-Suomea.
– Se on kaukaisin taso kaarinalaisten päivittäisestä arkielämästä, Riekkinen toteaa.
Maakuntakaava määrittää esimerkiksi maakunnan energia- ja liikenneratkaisut kokonaisuudessaan. Se on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä maankäytön suunnitelma, joka yhteensovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet.
– Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto vastaa alueemme maakuntakaavoituksen aloittamisesta ja hyväksymisestä, Riekkinen mainitsee.
“Kaarina tiivistyy, ja kaupungin yhdyskuntarakenne muuttuu. Se koskettaa meitä kaikkia.”
Kaupunkilaisilta toivotaan mielipiteitä
Yleiskaava ohjaa maankäyttöä kunnan tasolla.
– Se laaditaan vastaamaan koko kunnan tarpeita, mutta useimmiten osissa, Riekkinen selvittää ja valottaa samalla osayleiskaavan tarkoitusta.
– Yleiskaava on tärkein maankäytön suunnitelma, jolla toteutetaan kunnan tai kaupungin strategiaa, hän jatkaa.
Yleiskaava kattaa muun muassa kunnan palveluverkon, asumisratkaisut sekä koulu- ja liikenneverkoston.
– Tavoitteet ovat verrattain tarkkoja. Yleiskaavasta ilmenee, suunnitellaanko tietylle alueelle esimerkiksi pien- vai kerrostaloasumista, Riekkinen havainnollistaa.
Vielä tarkempi, ja tavan kuntalaisia lähempi, maankäytön suunnitelma on asemakaava.
– Asemakaava ohjaa rakentamista: sen tapaa, määrää ja vaatimuksia. Mitä saa rakentaa ja mihin, Riekkinen kuvailee.
Maankäytön tavoitteet täsmentyvät suunnittelutason tarkentuessa.
– Samalla vaikuttamismahdollisuudet pienentyvät. Moottoritien paikkaan ei asemakaavassa enää juurikaan sanomista ole, Riekkinen toteaa.
Mitä korkeampi kaavoituksen taso, sitä haastavampaa yksittäistä kuntalaista on kontaktoida.
– Toivomme silti, että kaarinalaiset ottavat osaa myös yleis- ja maakuntakaavojen suunnitteluun. Osalliseksi voi ilmoittautua, ja mielipiteitä saa jättää missä vaiheessa kaavoitusprosessia tahansa. Niitä toki pyydetään erikseenkin, Riekkinen teroittaa.
– Kaarina tiivistyy, ja kaupungin yhdyskuntarakenne muuttuu. Se koskettaa meitä kaikkia, hän päättää.
Kaarinan kaavoituksen resurssipula helpottumassa
Eräs Kaarina Areena -tilaisuuden kuulijoista esitti kaupungin viranhaltijoille kysymyksen asuinalueensa verkkaisesti edistyvästä asemakaavamuutoksesta. Muutosta on asukkaan mukaan haettu jo useita vuosia sitten, mutta mitään ei ole silti vielä tapahtunut.
Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää vetosi vastauksessaan resurssien puutteeseen.
– Kaupungilla on ollut huutava pula kaavoittajista, hän totesi.
– Vanhin käynnissä oleva asemakaavoitustyömme on vuodelta 2012. Hännät ovat siis pitkät, hän lisäsi.
Kaavoituksessakin joudutaan Liuska-Kankaanpään mukaan priorisoimaan.
– Isot seudulliset hankkeet voivat ajaa muiden projektien edelle. Meidän on edettävä valtion suunnittelun tahdissa. Esimerkiksi tiesuunnitelmaa ei voida hyväksyä asemakaavan vastaisesti. Tunnin junakin on vienyt runsaasti työtuntejamme, Liuska-Kankaanpää perustelee.
Tilanne on kuitenkin nyt paranemaan päin.
– Meillä on käytössämme puitesopimuskonsultteja, eikä jokaista kaavoitushanketta tarvitse täten kilpailuttaa erikseen, kun palvelua ostetaan ulkopuolelta. Kaupungin leivissäkin on juuri aloittanut uusia kaavoittajia, Liuska-Kankaanpää selvittää.
