Kaarinan kaupunki investoi ensi vuonna peräti 58 miljoonalla eurolla, mikäli kaupunginjohtaja Harri Virran esitys vuoden 2024 talousarvioksi hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat koulurakennuksiin ja päiväkoteihin, mutta listalla on myös esimerkiksi joukkoliikenneyhteyksien parantamista, lisäkurssien hankkimista kansalaisopistoon sekä erilaisia väylähankkeita.
– Tavoitteena on, että Kaarinan sisäinen bussiliikenne sujuvoituisi huomattavasti esimerkiksi keskustan ja Krossin välillä, Harri Virta painottaa.
Kaarinan uuden uimahallin paikka päätettäneen ja sen hankesuunnitelma hyväksyttäneen ensi vuoden aikana. Skeittiparkki rakennetaan Valkeavuoren koulun läheisyyteen. Kevyen liikenteen edellytyksiä ja liikenneturvallisuutta parannetaan useissa kohteissa.
Asukasbudjetti tuplataan?
Kaavoituksen painopisteenä ovat asuintontit. Yritystoimintaa mahdollistetaan Voivalan ja Raadelman alueille.
Kaarina tekee palveluverkkoselvityksen konsulttitoimiston kanssa loppuvuoden ja ensi kevään aikana. Selvityksen valmistelussa kuullaan niin asukkaita, yrittäjiä, henkilöstöä, päättäjiä kuin yhdistyksiäkin. Selvityksen tuloksia hyödynnetään esimerkiksi Kaarinan kasvun ohjaamisessa ja erityistarpeiden, kuten esteettömien palvelujen, suunnittelussa.
– Asukkaiden osallistaminen on yksi toimintamme lähtökohdista. Mikäli valtuusto hyväksyy talousarvioesityksen, asukasbudjetti tuplataan 50 000 eurosta 100 000 euroon, Virta mainitsee.
Kaarina valmistautuu perustamaan oman toimipisteensä työ- ja elinkeinopalveluille, kun vastuu niiden tuottamisesta siirtyy kunnille vuoden 2025 alusta. Kaarina-lehti kertoi laajasti Varsinais-Suomeen kaavailluista työllisyysalueista lokakuisessa jutussaan.
– Parainen ja Kemiönsaari ovat ainoat kunnat, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Turun työllisyysalueen yhteistoimintasopimusta, Virta tietää.
1 400 lapsen kampus valmistuu lähivuosina
Sivistyspalvelujen järjestämiseen kohdistuu Kaarinassa erityisen suurta painetta. Kaupungin asukasluku kasvaa, ja käynnissä on yhtäaikaisesti useita koulusaneerauksia.
– Syntyvyyslukematkin ovat täällä positiivisia vastoin kansallista trendiä, Harri Virta huomauttaa.
Kaarinan varhaiskasvatukseen on tulossa ensi syksynä 90 uutta lasta ja perusopetukseen noin 40 lisäoppilasta. Varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen riittävyys turvataan lisäämällä väliaikaistiloja.
– Väistötiloja on tulossa Kotimäen ja Valkeavuoren koulujen yhteyteen. Valkeavuoren vuonna 2025 valmistuva koulukampus tuo suurta helpotusta tilanteeseen, Kaarinan sivistysjohtaja Elina Heikkilä toteaa.
– Piispanlähteelle on tulossa 1 400 lapsen kampus, kun rakennushankkeet lähivuosien aikana valmistuvat, hän jatkaa.
Piispanlähteen koulun uudisosa valmistunee vuonna 2026, uusi päiväkoti kenties jo vuotta aikaisemmin.
“Työote on ennaltaehkäisevä, ja tukea annetaan mahdollisimman paljon omassa ryhmässä.”
Opettajia, opinto-ohjaajia ja apulaisjohtajia
Henkilöstöresurssejakin lisätään. Perusopetukseen rekrytoidaan viisi uutta laaja-alaista erityisopettajaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrä kasvaa vastaavasti kolmella. Perhepäivähoitoon hankitaan oma varhaiskasvatuksen opettaja, ja kasvun ja tuen koordinaattorin virka vakinaistetaan.
– Toimilla tuetaan paitsi lapsia ja oppilaita myös henkilöstöä heidän työssään, Heikkilä kiteyttää.
Kaarinan opinto-ohjaajien määrä kasvaa kuudesta kahdeksaan. Vakituisten sijaisten määrää kasvatetaan 11 henkilöllä perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatukseen rekrytoidaan lisäksi kaksi apulaisjohtajaa, jotka toimivat usean päiväkodin tukena johtamistyössä
– Apulaisjohtajien sijoituspaikat tulevat olemaan Pohjois-Kaarinassa ja Piispanristillä, Heikkilä kertoo.
– Opinto-ohjaajien määrää lisätään oppivelvollisuuden pidentymisen vuoksi. Tuen tarve toisella asteella ja sen kynnyksellä on lisääntynyt, hän lisää.
Henkilöstöresurssien lisäämisellä pyritään siihen, että oppilas saa oikea-aikaista ja todelliseen tarpeeseen perustuvaa tukea omassa lähikoulussaan tai päiväkodissaan.
– Työote on ennaltaehkäisevä, ja tukea annetaan mahdollisimman paljon omassa ryhmässä, Heikkilä kiteyttää.
Keramiikka vetää väkeä
Kaarinaan palkattavan uuden nuoriso-ohjaajan pääasiallinen työpiste tulee sijaitsemaan Kaarina-talossa.
– Kaarina-talo on kaikkien kaarinalaisten paikka, ja nuoretkin viihtyvät siellä hyvin. Toiminta ei ole kuitenkaan kovin koordinoitua. Uuden nuoriso-ohjaajan onkin tarkoitus kerätä nuoret kokoon yhteisen tekemisen pariin, Elina Heikkilä alustaa.
Kaarinan kansalaisopiston kurssimäärää lisätään loogisesta syystä: kysyntä on kovaa.
– Keramiikkakurssit ovat erityisen suosittuja niin meillä kuin muuallakin, Heikkilä tietää.
Varhaiskasvatuksen työntekijöille ja iltapäiväkerhossa työskenteleville koulunkäynninohjaajille hankitaan työvaatteet.
– Tässä tulemme hiukan jälkijunassa useisiin varsinaissuomalaisiin kuntiin nähden. Lähdemme liikkeelle kengistä, ja myöhemmin hankitaan ainakin myös ulkoilutakit, Heikkilä sanoo.
Kaarinassa otetaan ensi vuonna laajemmaltikin käyttöön työntekijöiden polkupyöräetu.
– Uskomme sen olevan sekä veto- että pitovoimatekijä, kaupunginjohtaja Harri Virta tuumii.
Liikenneväylillä täydennys- ja parannustöitä
Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari kertoo, että kaupunkilaisten palvelut ja niiden hinnoittelu pysyvät ensi vuonna pääosin ennallaan.
– Mainittavia hinnankorotuksia esimerkiksi veteen tai uimahallilippuihin ei ole suunnitteilla, hän alleviivaa.
Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen uudet reitit ja aikataulut on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024.
– Nykyinen linjasto on tullut voimaan kymmenisen vuotta sitten. Vuoroja on tarkoitus lisätä ja palveluaikoja pidentää, Haapasaari mainitsee.
Liikenneväylillä tehdään täydennys- ja parannustöitä.
– Kaupunki ja sen liikennemäärät kasvavat, joten liikenneturvallisuustekijöitä on parannettava, Haapasaari teroittaa.
Kevyen liikenteen edellytyksiä kohennetaan, vaikka Kaarinan pyöräilytiestö onkin Haapasaaren mukaan verrattain hyvässä kunnossa.
– Kattavuutta ja jatkumoa pitää lisätä. Voi olla esimerkiksi niin, että keskustassa on hyvät pyörätiet, samoin Littoisissa. Mutta näiden kahden alueen välillä on katveita, joissa linkitys ei toimi, hän miettii.
Kaupungin tekniset palvelut toteuttaa suurimman osan Kaarinan ensi vuoden investoinneista. Rakennushankkeisiin kuluu noin 35 miljoonaa euroa, infrastruktuuriin (kadut, väylät, vesijohto- ja hulevesiverkostot) noin 12 miljoonaa euroa ja liikunta- sekä viheralueiden investointeihin noin 2,5 miljoonaa euroa.
– Turun Tunnin Juna Oy:ssä Kaarina ei ole osakkaana, Haapasaari muistuttaa paljon puhetta herättävään hankkeeseen liittyen.
Salvela-kauppa vihdoin sinettiin?
Asuintonttien kaavoituksen painopiste on Rauhalinnan länsiosassa, Piispanristillä ja Lemunniemellä. Yritystonttien asemakaavoittamisen kohdealueina ovat muun muassa Voivalan yritysalue sekä Raadelman moottoritieliittymän lähialue. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää Krossi–Lakari–Raadelma-kaavarungon yleissuunnittelu.
– Tunnin juna ja Paraisten väylä vaativat Kaarinassa useita asemakaavamuutoksia. Suunnittelua ja varsinaista työtä tehdään valtion tahdissa, kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää kertoo.
Keskusta-alueen suunnittelukilpailun ehdotusten jatkokehittämiselle varataan ensi vuodeksi 45 000 euroa. Maanmyyntitavoitetta on laskettu 2,5 miljoonaan euroon. Salvelan, Leporannan ja Furubergin kiinteistöjen huuto- ja tarjouskauppojen odotetaan toteutuvan ensi vuoden alussa.
Maan ostoon varataan 1,25 miljoonaa euroa ja mittauskaluston uusimiseen 40 000 euroa. Kaupungin ilmasto-ohjelman toteuttamiseen varataan tämän vuoden tapaan 50 000 euroa.
“Tavoitteemme on laatia mahdollisimman laajan kannatuksen saava budjetti.”
Lisävelkaa otetaan, mutta kunnallisveroa ei kiristetä
Kaupunginjohtaja Harri Virran esitys Kaarinan ensi vuoden talousarvioksi toisi kaupungille 0,2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Kaupungin toimintakate (98,3 miljoonaa euroa) rahoitetaan valtionosuuksilla (26 %) ja verotuloilla (74 %). Ennustetut verotulot riittävät kattamaan myös rahoituskulut ja poistot, joten tilikauden tulos jää hieman positiiviseksi.
Kaupunginjohtajan esityksessä on vain pakolliset verotulojen muutokset. Kunnallisveroa pyöristetään yhdellä desimaalilla 7,61 prosentista 7,6:een. Maapohjan kiinteistöveroon tulee pakollinen alarajan korotus yhdestä prosentista 1,3 prosenttiin. Näin ollen Kaarinan verotulot kasvavat 461 000 eurolla.
Investoinneista suuri osa rahoitetaan velaksi, ja velkamäärän ennustetaan vuoden 2024 lopussa olevan noin 3 600 euroa per asukas. Kaupungin kokonaisvelka noussee 100 miljoonasta 130 miljoonaan euroon.
– Lukema on suhteellisesti kansallista keskitasoa, Harri Virta huomauttaa.
“Budjetti on melko tasapainoinen ilman veronkiristystä”
Talousarvion käsittely jatkuu kaupunginhallituksen kokouksissa 30. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan 13. marraskuuta.
Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) eivät näe perusteita kunnallisveroprosentin nostamiselle.
– Budjetti on melko tasapainoinen ilman veronkiristystä, Aaltonen toteaa.
Kaupunginjohtajan esitys on molempien nuijankopauttajien mielestä hyvä lähtökohta.
– Tavoitteemme on laatia mahdollisimman laajan kannatuksen saava budjetti, Aaltonen kiteyttää.
Hän uskoo talousarvion laatimisen ja hyväksymisen olevan nyt huomattavasti helpompi pieti kuin tulevina vuosina.
– Sote-uudistuksen todelliset vaikutukset tulevat esiin viiveellä, Aaltonen perustelee.
