Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen maanantaisessa (9.10.) kokouksessaan. Samalla Kaarina ilmoitti haluavansa kaupungin alueelle toimipisteen, joka tuottaa lakisääteisiä työvoimapalveluja kuntalain mukaisesti.
Työllisyysalueita muodostetaan eduskunnan viime keväänä hyväksymän lakipaketin vuoksi. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut uudelleenjärjestetään siten, että vastuu työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alusta lähtien.
Uudistuksella halutaan parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä nopeuttaa työllistymistä. Tavoitteena on tuoda julkiset työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita osaksi kuntien elinvoimatehtäviä.
Asian käsittely oli maanantain kokouksessa poikkeuksellisen vaivatonta. Laajasta konsensuksesta kertoo se, ettei käsittelyn aikana pyydetty yhden ainoaa puheenvuoroa. Päätösehdotus meni täten läpi muitta mutkitta.
– Työllisyysalue ja sen tarve on herättänyt yhteisymmärryksen yli puoluerajojen. Olemme saaneet suunnitteluvaiheessa useita tavoitteitamme läpi ja toivomme, että muutkin kunnat sitoutuvat yhteistoimintaan, Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) totesi kokouksessa.
Kaksi työllisyysaluetta, takaportti Liedon kanssa
Varsinais-Suomen kunnat aloittivat työllisyysalueiden suunnittelutyön alkuvuodesta 2023. Maakunnan alueelle ollaan perustamassa kahta työllisyysaluetta, joiden vastuukuntina ovat Turku ja Salo. Alueisiin kuuluisivat kaikki varsinaissuomalaiset kunnat: Salon työllisyysalueeseen Salon lisäksi Someron kaupunki ja Kosken sekä Marttilan kunnat, ja Turun työllisyysalueeseen kaikki muut maakunnan kaupungit ja kunnat.
Kunta voi järjestää sille kuuluvat työvoimapalvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000. Muutoin on perustettava maantieteellisesti yhtenäinen työllisyysalue yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on minimissään 20 000 henkilöä.
Varsinais-Suomessa vain Turussa (noin 97 400) ja Salossa (noin 23 200) työvoiman määrä ylittää vaaditun rajan. Esimerkiksi Kaarinassa työvoimaa oli Varsinais-Suomen elokuisen työllisyyskatsauksen mukaan reilun 17 300 henkilön edestä.
Mikäli Turun laaja, 23 kunnan ja kaupungin työllisyysalue ei toteudu, Kaarina perustaa työvoimapalveluja tarjoavan kuntayhtymän Liedon kaupungin kanssa. Kaupunginvaltuuston päätöksessä todetaan, että kuntayhtymään voidaan perustamisvaiheessa kutsua mukaan muitakin halukkaita kuntia.
Turku laajalti vetovastuussa
Turun työllisyysalueen valmistelua on ohjannut kuntien hyväksymä aiesopimus, jossa linjattiin työllisyysalueen muodostamisesta vastuukuntamallilla. Vastuukuntana työllisyysalueella toimisi Turun kaupunki, mutta viranomaistoimivaltaa sisältäviä tehtäviä voisi hoitaa myös jokin muu sopimuksen osapuolena oleva kunta.
Yhteistoimintasopimuksessa todetaan, että työvoimapalvelujen järjestämisvastuu ja siihen liittyvät tehtävät siirtyvät vastuukunnalle eli Turun kaupungille. Vastuukunta vastaa palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta ja tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
Turun työllisyysalueen päätöksentekoelin on lautakunta, joka toimii työllisyysalueen kuntien yhteisenä monijäsenisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena. Toimielimessä on kolmetoista työllisyysalueen kuntien valtuustojen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä. Turun kaupunginvaltuusto valitsee jäsenistöstä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja on valittava Turun kaupunginvaltuuston nimeämistä jäsenistä ja varapuheenjohtaja muiden jäsenkuntien nimeämistä jäsenistä.
Palveluja ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lähtökohtaisesti vastuukunnan palvelukseen. Siltä osin, kun vastuukunnan toimivaltaa lakisääteisistä palveluista siirretään muulle jäsenkunnalle, näitä tehtäviä hoitava henkilöstö voi siirtyä kyseisen kunnan palvelukseen. Lakisääteisiä palveluja tuottava kunta voi palkata myös muuta henkilöstöä viranomaistehtävien hoitoon.
Työllisyysalueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Työvoimapalvelujen ja niihin liittyvien tehtävien järjestämiseksi kunnille osoitetaan uusi valtionosuus, jonka suuruus määräytyy kunnan työikäisen väestön, työttömien ja vieraskielisten määrän mukaan. Kukin työllisyysalueen kunta vastaa lain mukaan tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.
“Kunnat, jotka hyväksyvät Turun työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen, käynnistävät toimeenpanosuunnitelman laadinnan.”
Ylösajo käynnistynee tammikuussa
Työllisyysalueiden yhteistoimintasopimukset on toimitettava valtioneuvostolle lokakuun loppuun mennessä. Samalla toimitetaan myös järjestämissuunnitelma, jossa kerrotaan ne toimet, joilla työvoimapalvelujen laatu ja saatavuus taataan koko työllisyysalueella.
Lähipalveluina tuotettavia palveluja voidaan tarjota paitsi vastuukunnassa sijaitsevassa toimipisteessä myös kuntiin sijoittuvissa aluetoimipisteissä, jotka voivat palvella useampaa lähekkäin sijoittuvaa kuntaa. Tällaista pistettä Kaarina siis havittelee itselleen, mikäli työllisyysalue toteutuu. Tavoitteena on ylipäätään, että työllisyyspalvelujen toimipisteverkko laajenee nykyisestä.
Työllisyysalueen omana palvelutuotantona järjestetään viranomaispalvelut, pääosa työnvälityspalveluista, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä osa asiantuntija-arvioinneista. Ostopalveluina voidaan tuottaa valtaosa valmennuksista, osa asiantuntija-arvioinneista, työvoimakoulutukset ja muutosturvakoulutukset sekä koulutuskokeilut.
Kunnat, jotka hyväksyvät Turun työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen, käynnistävät toimeenpanosuunnitelman laadinnan. Turun työllisyysalueen palvelutuotannon ylösajoa ja muuta tehtävien hallittua siirtoa koskeva toimeenpano käynnistetään ensi tammikuussa. Valtioneuvosto vahvistaa työllisyysalueet 27. helmikuuta.
