
Hovirintalaisen taloyhtiön kerhohuoneessa kuullaan kerran kuukaudessa haikua, tankaa ja elämänlankaa, kun kellarissa kokoontuu Eläkeliiton Kaarinan yhdistyksen kymmenhenkinen Riimitiimi.
– Useamminkin tavataan, jos tulossa on tapahtumia tai esityksiä, Riimitiimin vetäjä Margareetta Moberg täsmentää.
Tiimin nimestä voi päätellä, mistä sen toiminta koostuu. Jäsenet kirjoittavat runoja, ja niitä luetaan ja läpikäydään yhteisissä tapaamisissa.
– Tekstit eivät rajoitu pelkkään luettuun lyriikkaan, sillä jäsenistössämme on myös laululintusia, Moberg muistuttaa.
Toimittajan vierailunkin aikana kitara soi ja sävelet raikaavat. Kielisoitinta käsittelevät Iiti Elomaa ja Päivi Korvensyrjä muiden laulaessa mukana.

Miehetkin tervetulleita
Riimitiimin toiminta alkoi vuonna 2018. Moberg on ollut kollektiivin puikoissa sen koko historian ajan.
– Kaikilla jäsenillämme ei ole ollut aikaisempaa runonkirjoituskokemusta. Olemme vakuutelleet, että kyllä ne lyriikat ajan kanssa syntyvät, ja niin on käynytkin, Moberg kuvailee.
Jäsenet valmistavat kulloiseenkin tapaamiseen kirjoituksia tietystä teemasta. Runot ovat usein haikuja tai tankoja, siis tavumäärällisesti tietyn mittaisia.
– Joskus on annettu jokin sana tai sanaryhmä, joka on pitänyt sisällyttää runoon, Kaisa Kaasalainen mainitsee.

Riimitiimi on suljettu ryhmä, eivätkä tapaamiset täten ole avoimia kelle tahansa.
– Kymmenen henkilöä on maksimimäärä. Jos osallistujia olisi enemmän, ei homma pysyisi enää kontrollissa, Moberg toteaa.
– Mikäli joku jäsenistämme jättäytyy toiminnasta pois, otetaan uusi tilalle. Tälläkin hetkellä jonossa on muutamia ihmisiä, hän tietää.
Riimitiimin tämänhetkinen jäsenistö koostuu tyystin naisista.
– Mutta miehet ovat yhtä lailla tervetulleita, kun vapaita paikkoja on, tiimiläiset vakuuttavat.

Itkua ja naurua
Riimitiimin toiminta ulottuu myös hovirintalaisen kerhohuoneen ulkopuolelle, ja melko laajastikin.
– Olemme esiintyneet Eläkeliiton Elojuhlassa sekä joulu- ja kirkkojuhlissa. Kaarinan ensi vuoden Runoviikolla (helmikuussa) pidämme Kaarina-talossa 45-minuuttisen näytöksen, jäsenet luettelevat.
– Elojuhlan tunnelma oli liikuttunut. Esityksemme aiheutti siellä niin itkua kuin nauruakin, siis kaikkea, jota saattoi vain odottaa, Moberg ja Kaasalainen tunnelmoivat.
Useat riimitiimiläiset ovat julkaisseet omia runoteoksiaan. Margareetta Mobergin meriittilistalta löytyy kansallisesti arvostetun Runo-Kaarinan voitto vuodelta 1995.
Valtakunnallisesti tunnettu runoilija-toimittaja-kustantaja Tommi Parkko on vieraillut Riimitiimin kokoontumisessa.
– Hän arvioi tuolloin tekstejämme ja antoi evästyksiä kirjoittamiseen. On ollut puhetta, että Tommi tulisi uudestaankin, Moberg paljastaa yllättyneiden ja iloisten riemunkiljahdusten saattelemana.

Senioriräppiä terapiaryhmässä
Riimitiimin seuraava esiintyminen on Eläkeliiton Kaarinan paikallisyhdistyksen joulujuhlassa.
– Live-esityksille on selvästi tarvetta, ja nimenomaan sellaisille, joissa lavalla on tavallisia ihmisiä. Tällöin yleisölläkin on enemmän samaistumispintaa, Kirsi Lammi-Lahtonen pohtii.
– Meidän esityksemme ovat ikään kuin senioriräppiä, hän lisää ja saa muut riimitiimiläiset nauramaan.
Riimitiimi kokoontui läpi korona-ajan, vaihtelevalla kokoonpanolla tosin.
– Joskus paikalla oli vain pari henkilöä, mutta missään vaiheessa ei tullut täyttä stoppia. Kerhotilassamme on helppo pitää etäisyyttä, Moberg alleviivaa.

Jäsenet kehuvat kilvan toisiaan ja ryhmän ilmapiiriä.
– Me hyväksymme toinen toisemme, ja kaikki ovat vastaanottavaisia uusille ideoille. Tulevaisuudessa olisi mukavaa panostaa kirjoittamisen lisäksi ilmaisupuoleen, Lammi-Lahtonen sanoo.
Riimitiimillä on yhteinen Whatsapp-ryhmä, jossa keskustellaan aiheesta ja hiukan sen ohikin.
– Olemme käyneet esimerkiksi yhdessä syömässä. Tämä on yhteisöllisyyttä ja yhdessäoloa parhaimmillaan, Kaisa Kaasalainen iloitsee.
– Tällaista kannattaa harrastaa, tämä on hyväksi mielenterveydelle. Ihan kuin terapiaryhmä, Lammi-Lahtonen päättää.