On merkkipäiväsi tää, se mieltä nyt lämmittää. Päivän tään riemukkaan, sinun kanssasi olla mä saan…
Laulu raikaa palvelutalo Värttinässä Kaarinan Littoisissa lähes 20 miehen kuoron voimin. Syy lauluun on selkeä: Yksi Äijäkerhon jäsenistä täyttää vuosia, ja silloin on yhteislaulun lisäksi tarjolla myös kakkua, kahvia ja teetä.
Mutta tärkeimpänä on kuitenkin joka toinen maanantai yhdessä vietetyt tunnit.
– Yhteisöllisyyttä, juttuseuraa ja toki kakkukahvit maistuvat myös, hymyilee äijäkerhoon sen perustamisesta, eli vuodesta 1998 lähtien lähtien kuulunut 89-vuotias Antti Karppi.
Ja mikä ihmeen Äijäkerho, voiko sellaista nimitystä enää 2020-luvulla kerhosta edes käyttää?
– Se on meidän mielestä hyvä nimi. Olihan tämä alkuun miesten kerho, mutta Äijäkerho kuulosti jotenkin paremmalta. Sillä on sitten menty, sanoo vuonna 2006 eläköitynyt ja siitä lähtien Äijäkerhoon kuulunut ja nykyisin yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Jarmo Nieminen.
“Kuka tahansa mies voi liittyä mukaan, mitään erillisvaatimuksia ei ole. Toivottavasti saisimme tänne myös nuorempia miehiä, sillä ovathan alle 70-vuotiaat jo selvässä vähemmistössä.”
Mukaan sopii enemmänkin
Nykyisellään Äijäkerhoon kuuluu runsaat 20 ”äijää”. Parhaimmillaan jäseniä on jopa viitisenkymmentä, mutta keski-iän kivutessa yhä ylemmäs myös luonnollista poistumaa on ollut. Tällä hetkellä kerhon keski-ikä onkin varsin kunnioitettava, 81,3 vuotta.
– Kuka tahansa mies voi liittyä mukaan, mitään erillisvaatimuksia ei ole. Toivottavasti saisimme tänne myös nuorempia miehiä, sillä ovathan alle 70-vuotiaat jo selvässä vähemmistössä, Nieminen tuumii.
Sen lisäksi, että kerho kokoontuu joka toinen maanantai Värttinässä, tehdään yhdistyksen nimissä myös muun muassa teatterivierailuja ja kotimaan matkoja. Nykyisin hieman lyhyemmin kuin vaikkapa vielä kymmenisen vuotta sitten.
– Kävimme 2010 Pärnussa, 2011 Saarenmaalla ja 2012 Riikassa. Lisäksi kotimaan matkoja on tehty paljon, ja Kaarina-Teatterin näytöksiä on käyty katsomassa myös. Nytkin olemme menossa katsomassa sinne Rysän päältä -näytelmää, Nieminen kertoo.
Viime aikoina haasteita on tuonut se, että korona-ajan jälkeen moni vanha kerholainen on jämähtänyt koteihinsa.
– Se on sääli, tuntuu että rajoitukset katkaisivat monen ikäihmisen harrastustoiminnan. Heitä on ollut todella vaikea saada enää mukaan, vaikka on monesti kysyttykin.
Naisten kerhossa iloja ja suruja
Siinä missä Äijäkerhon laulu raikaa Värttinän ruokalatilassa, kokoontuu parinkymmenen naisen ryhmä samaisella teemalla muutaman kokoustilan päässä. Alun perin kokoontumiset olivat yhteisiä, mutta kun väkimäärä kasvoi, eriytettiin Äijäkerho ja Naisten kerho omiin tiloihinsa.
Ja antaahan se mukavasti vapautta puheenaiheillekin.
– Synnytyksistä täällä puhutaan, mistäs muusta, naurahtaa yksi naisista, kun toimittaja kysyy, mitä tänään on asialistalla.
– No ei sentään. Kyllä täällä käydään niin ilot kuin surutkin yhdessä läpi, ja moni meistä on jo leskiä, joilla ei välttämättä ole juuri seuraa kotona. On tärkeää, että pääsemme porukassa vaihtamaan kuulumisia parin viikon välein, jatkaa Naisten kerhon vetäjä Sirpa Hyppönen.
Sekä Äijä- että Naisten kerho juhlistavat 25-vuotista taivaltaan maanantaina 6. marraskuuta Värttinässä kello 13 alkaen. Luvassa on niin juhlapuheita, musiikkia kuin kakkukahvitkin. Kaupunginjohtaja Harri Virtakin on ainakin viimeisimmän tiedon mukaan lupautunut paikalle tervehtimään kerholaisia.
– Se on kunnia-asia meille. Aikaa on varattu kaksi tuntia, ja toivotaan toki että mahdollisimman moni pääsisi paikalle, Jarmo Nieminen sanoo.
