Maailman ainoa Ilves sai uuden elämän – Piispanristillä valmistettu autoharvinaisuus pääsee ensi vuonna näyttelyihin

0
Mika Peippo toteaa tyytyväisenä, että Ilves on nyt viittä vaille valmis. Kuva: Jari Malm

Teksti: Jari Malm  

Maailman ainoa Ilves-merkkinen, Kaarinassa rakennettu auto on saanut Turun Seudun Mobilistien käsissä uuden elämän. Nyt restaurointityöt ovat lähes maalissa, ja ensi vuonna autovanhus pääsee kiertämään näyttelyjä.

Vuoden 1952 mallia oleva henkilöfarmari oli varsin huonossa kunnossa tullessaan mobilistien talliin vuonna 1998. Ilves oli maannut pitkään ulkotiloissa vailla huolenpitoa. Varsinainen sysäys auton restaurointiin tuli vasta vuonna 2017.

Ilves vuonna 2000. Auto oli silloin varsin huonossa kunnossa. Kuva: Jari Malm

– Saimme silloin Museovirastolta 10 700 euron avustuksen. Se oli ensimmäinen tieliikenteelle annettu avustus ja tiettävästi suurin vanhalle autolle myönnetty summa, Turun Seudun Mobilistit ry:n puheenjohtaja Mika Peippo kertoo.

– Auton puurunko piti rakentaa kokonaan uudelleen ikkunalinjasta alaspäin ja samoin suurin osa pelleistä. Seppo Mikkola teki kaikki korin puu- ja peltityöt. Hän ikävä kyllä menehtyi vuonna 2018.

– Sisustan puut ja verhoilut tekivät Altti Koivisto ja Heikki Raumanen, sähkötyöt ja muut konehuoneen asennukset Markku Sirkkilä ja Olavi Lehtiö. Kaikki edellä mainitut ovat yhdistyksen aktiivijäseniä.

– Lähes ainoa kohta autossa, mille ei tarvinnut tehdä mitään, ovat penkit. Ne ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin, vaikka auto seisoi pitkään ulkona sään armoilla.

Ilves näyttää nyt täysin samalta kuin valmistuessaan runsaat 70 vuotta sitten. Kuva: Jari Malm

Tarkkaa dokumentointia ja historian selvittämistä

Peippo kertoo, että auton maalasi mynämäkeläinen automaalaamo Procolor Autopalvelut. Sävy on nyt mahdollisimman lähellä alkuperäistä ja hieman matta kuten auton alkuperäinen maalikin.

– Moottorin kunnostuksesta suurimman osan teki kaarinalainen Eero Virta. Ilveksen moottori on Citroenin B11-mallia vuodelta 1947. Sen kuutiotilavuus on 1,9 litraa ja moottorissa on noin 40 hevosvoimaa.

– Nyt jäljellä on enää pakoputkiston rakentaminen sekä bensalinjaston ja jarruputkien asentaminen. Sen jälkeen auto on valmis ja lähtee ensi vuonna kiertämään erilaisia autoalan näyttelyitä.

Plyysiä ja nahkaa olevat penkit ovat säilyneet hyvin vuosikymmeniä. Niitä ei tarvinnut verhoilla uudelleen. Kuva: Jari Malm

Mobilistit ovat dokumentoineet Ilveksen restauroinnin tarkasti tuhansin valokuvin ja pyrkineet selvittämään auton historiaa mahdollisimman paljon. Tietoja kerännyt Mika Jaakkola löysi jopa valokuvan, jossa Ilves on liikenteessä Brahenkadulla Turussa.

– Muita käytönaikaisia valokuvia on todella vähän. Toivommekin, että ihmiset ottaisivat meihin yhteyttä, jos heillä on valokuvia Ilveksestä tai jotain tietoa sen historiasta, Peippo toteaa.

Moottori ja monet muut osat ovat peräisin Citroenista. Kuva: Jari Malm

Tilauksen takana autopula

Ilveksen elämä alkaa vuodesta 1952, kun se valmistui Piispanristillä toimineesta K. Nummelan Autokoritehtaasta. Elettiin aikaa, jolloin Suomessa kärsittiin vielä sodanjälkeistä autopulaa.

Auton tilaajana oli Littoisissa asunut Pentti ”Putte” Aaltio, joka omisti Turussa toimineen autoliikkeen Auran Auto Oy:n.

Auton on suunnitellut Paavo Lammer. Olavi Rannikko teki korin peltityöt ja Erkki Nummela verhouksen. Etuvetoisessa autossa käytettiin monia Citroen Traction Avantin osia ja niiden muunnelmia. Moottorin lisäksi muun muassa etuakseli, vaihdelaatikko, ohjausvaihde ja jäähdytin ovat peräisin Citroenista. Mahdollista on, että osa niistä on otettu jostain kolariautosta. Ilveksen taka-akselin valmisti aikoinaan Sähkö Oy, ja Vihersaaren Jousipaja Oy teki siihen jouset.

– Aaltio ajoi Ilveksellä vuoteen 1964 saakka. Sen jälkeen se poistettiin rekisteristä ja auto jäi seisomaan Aaltion pihalle, Peippo kertoo.

– Suunnilleen 90-luvun taitteessa Kustaa Nummelan lastenlapset Juha ja Olli Nummela siirsivät Ilveksen yrityksensä Tumo Oy:n tiloihin. Vuosikymmenen lopulla he lahjoittivat sen sitten meille.

Ilves on malliltaan henkilöfarmari. Kaatamalla takapenkin selkänojan tavaratilaa tulee runsain mitoin lisää. Kuva: Jari Malm