Kaarinan ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin liki yksimielisesti toissapäiväisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Budjetista äänestettiin vain kerran, ja luottamushenkilöt kehuivat muutoinkin prosessin sujuvuutta. Poliittisten ryhmien välillä vallitsee vahva konsensusajattelu, ja kiitosta saivat myös esityksen valmistelijat, viranhaltijat. Kyse on tuskin pelkistä korusanoista. Suomessa on (onneksi) laaja puoluekartta, joten poliitikoilla on oltava kompromissikykyisyyttä. Tämä koskee sekä valtakunnallisen että paikallisen tason päätöksentekijöitä.
Kaarinan taloudellinen tilanne näyttää päällisin puolin hyvältä. Ensi vuoden talousarvio osoittaa plusmerkkistä lukemaa, vaikka investointeja tehdään ennätyssummalla. Oppilaitosrakentaminen on välttämätöntä, koska Kaarinan lapsi- ja oppilasmäärät ovat kasvussa. Sekin kertoo osaltaan paikkakunnan elinvoimaisuudesta.
Vaikka juuri nyt aurinko paisteleekin, on horisontissa tummia pilviä. Monet luottamushenkilöt korostivat maanantaisissa puheenvuoroissaan, etteivät talousluvut ole tulevina vuosina välttämättä yhtä mairittelevia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.) pohtii, mihin valtionosuudet lopulta asettuvat, kun tilanne normalisoituu. Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa, ja esimerkiksi Varhan talous on jo täysin kuralla.
En ole mikään shakkimestari, mutta tiedän, että kyseisessä pelissä on osattava ajatella yhtä siirtoa pidemmälle. Sama toimintaperiaate pätee (valta)kunnallisessa päätöksenteossakin. Kyynisessä sananparressa ”varaudu aina pahimpaan” lienee lopulta totuuden siemen.
