Teksti: Hanna Kammi-Rahnasto
Ulkona on harmaa ja sateinen sää, kun entinen poliitikko (kok.) ja innokas järjestöaktiivi Kari Kantalainen kutsuu sisälle kotiinsa kahvipöydän ääreen. Kiireisellä eläkeläisellä on riittänyt menoja ja viime aikoina vauhti on vain kiihtynyt, kun mies valittiin kesällä kansallisen senioriliiton puheenjohtajaksi.
– Kyllä viikoittain saisi matkustaa jonnekin päin Suomea, jos vain kalenterista löytyy tilaa ja aikaa riittää.
Järjestötoiminta on hänelle ennestään tuttua, jopa useammalta vuosikymmeneltä. Kantalainen on ottanut uuden vastuualueensa innolla vastaan, sillä hänelle on ollut aina tärkeää viedä yhteiskuntaa eteenpäin ja hoitaa ihmisten asioita. Järjestöihmisenä Kantalainen kokee olevansa vastuunkantaja, jolle senioriliiton vetovastuu tuo sisältöä elämään ja eläkeläisen arkeen.
– Toimin kahdeksan vuotta päätoimisena poliitikkona ja onhan sekin tietyllä tavalla järjestötoimintaa. Ryhmänä tehdään työtä yhteisen hyvän eteen.
”Senioreilla on valtavasti tietoa, taitoa ja elämänkokemusta. Meistä voi olla vielä paljon hyötyä ja apua yhteiskunnalle, jos sitä otettaisiin vastaan ja oltaisiin valmiita hyödyntämään.”
Tavoitteena torjua yksinäisyyttä ja digisyrjintää
Itsekin eläkeläisenä vuodesta 2015 saakka ollut Kantalainen pitää tärkeänä, että senioreille järjestetään toimintaa ja erilaisia palveluja. Niin mieli kuin keho pysyvät virkeinä. Hänen mielestään on ikävää, että usein yhteiskunnassamme eläkeläiset ja seniorit muuttuvat luvuiksi ja harmaaksi massaksi.
– Senioreilla on valtavasti tietoa, taitoa ja elämänkokemusta. Meistä voi olla vielä paljon hyötyä ja apua yhteiskunnalle, jos sitä otettaisiin vastaan ja oltaisiin valmiita hyödyntämään.
Isoimpina ongelmina ikäihmiset kokevat terveyspalvelujen saatavuuden, digisyrjäytymisen, lisääntyneen yksinäisyyden ja ikäihmisten arvostuksen yhteiskunnassa. Näitä ongelmia tuleekin kaikin keinoin pyrkiä torjumaan.
Moni palvelu on nykyään verkossa ja harvoin kukaan asioi enää virasto- tai pankkiasioissa muualla kuin puhelimitse tai verkossa. Kantalaisen mukaan runsas kolmannes yli 70-vuotiaista ei kuitenkaan hallitse riittävästi verkkoasiointia. Isoin ongelma Kantalaisen mukaan on terveyspalveluiden saatavuudessa. Jos digitaidot ovat puutteelliset, verkkoon siirtyneet etävastaanotot eivät välttämättä suju ja silloin hoito voi jäädä saamatta.
– Olemme SenioriJelpissä Turussa pyrkineet tarjoamaan seudun senioreille digikoulutusta, jotta elämä olisi näiden asioiden osalta tulevaisuudessa helpompaa.
Lisäksi yksinäisyyden kokeminen ikäihmisten keskuudessa on lisääntynyt, erityisesti korona-ajan seurauksena. Tämä ongelma on haastava, mutta siihen tulee tarttua.
– Joillain ei ole välttämättä elossa kumppania ja jälkikasvu voi asua kaukana. Siinä tapauksessa on tärkeää löytää toimintaa ja tukihenkilöitä esimerkiksi järjestöjen kautta, ettei ainoa keskustelukumppani ikääntyneelle ole televisio.
Kokemusasiantuntijoita
Kantalaista harmittaa, että yhteiskunnassa eläkeläiset hukkuvat usein yhdeksi suureksi massaksi, eikä heitä nähdä yhdenvertaisina kansalaisina. Seniorit ovat omien asioidensa puolesta kokemusasiantuntijoita, mutta usein heidän äänensä ei nouse esimerkiksi päätöksenteossa kuuluviin.
– Monissa kyselyissäkin vastaajien yläikäraja on 79 vuotta. Mihin katoavat ne 80 vuotta täyttäneet täysivaltaiset suomalaiset? Miksi heidän mielipiteensä ei olisi muka yhtä arvokas ja tärkeä kuin seitsenkymppisen, pohtii Kantalainen.
Tutkimusten mukaan jopa neljä viidesosaa senioreista toivoisi voivansa ikääntyä arvokkaasti ja olla osana kehittyvää Suomea.
Vaikka ansaitut eläkepäivät ovat saavutetut, Kantalainen ei aio lopettaa työn tekemistä järjestöissä. Vaikuttaminen ja senioreiden asioiden eteenpäin puskeminen on entiselle poliitikolle sydämen asia. Kantalainen aikoo jatkossakin työskennellä ikäihmisten eteen.
Kari Kantalainen, 76, yrittäjäneuvos
- Koulutus ja aktiivinen työelämä Tampereella, muutti vuosituhannen alussa Kaarinaan
- Hallintotieteiden maisteri
- Entinen kokoomuksen kansanedustaja (1995–2003), elinkeinoasiamies ja vakuutusmies, yrittäjä ja konsultti.
- On mukana Lions-toiminnassa, tekee vapaaehtoistyötä vertaisliikuttajana ja työskentelee erilaisissa järjestöissä, kuten Turun kansallisissa senioreissa sekä Senioritalo Yrjänässä.
- Kansalliset seniorit ry:n puheenjohtaja
Yhdenvertaisuus ei toteudu sote-palveluiden saatavuudessa
Kansallisen senioriliiton teettämän kyselyn mukaan ikäihmiset ovat huolissaan sote-palveluiden saatavuudesta, resursseista ja määrärahojen riittävyydestä. Jopa 92 prosenttia edunvalvontakyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että hyvinvointialueuudistuksen myötä saavutettavuus on tulevaisuudessa huolestuttavalla tasolla.
Senioriliiton puheenjohtaja Kari Kantalainen toteaa, että tilanne näyttää huolestuttavalta. Puheenjohtajan mukaan ikääntyneiden keskuudessa terveyspalveluiden saatavuus ja pitkät jonotusajat koetaan yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisina. Eriarvoisuus toteutuu puheenjohtajan sanoin silloin, jos työterveyshuolto hoitaa työssä käyvän väestön terveyspalvelut käytännössä ilman jonoja.
– Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että eläkeläiset, lapset ja muut työterveyshuollon ulkopuolella olevat joutuvat sote-uudistuksen maksumiehiksi, tiedotteessa todetaan.
Senioriliitto esittää ratkaisuehdotuksia. Yksi vaihtoehdoista painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Puheenjohtajan mukaan niitä voidaan toteuttaa laaja-alaisesti.
– Esimerkiksi kotona asumista on taloudellisesti kannattavampaa tukea siellä, missä asumistiheys on tiiviimpää. Yhteisölliset asumisratkaisut edistävät senioreiden hyvinvointia sekä viihtymistä ja vähentävät näin sote-palveluiden tarvetta, muistuttaa Kantalainen liiton tiedotteessa.
