Marraskuu on monelle kuukausista ikävin: illat (ja päivät) ovat pimeitä ja sää sateinen.
Aivotutkimuksen myötä tiedetään, että se, mihin kiinnittää huomiota, lisääntyy. Otin tietoiseen kokeiluun yhdeksi marraskuiseksi perjantaiksi kiinnittää huomiota kaikkeen mukavaan ja iloa tuottavaan. Tällainen lista syntyi:
Koiranpentu tuli aamulla herättämään ja nuolemaan naamaa (enkä harmitellut sitä, että tämän johdosta pentu ei heti päässyt ulos ja pissat tulivat lattialle), aamu valkeni nopeammin kellojen siirron ansiosta, sanomalehti kertoi Uudenkaupungin Työveneen tilauksista ja positiivisesta vaikutuksesta koko Varsinais-Suomen työllisyyteen, aamulenkillä Niko-koiran omistaja morjesti kauempaa vaikkei osuttukaan vastakkain, työpäivä oli pitkästä aikaa vähän huokoisempi, toiselta yrittäjältä tuli lämminhenkinen ja tsemppaava viesti, iltapäivällä ei ennusteesta huolimatta satanut (kuin ihan vähän), teini lenkitti koiranpennun pyytämättä, asiakastapaamisesta palatessani radiosta soi kiva musiikki, tapasimme sukulaispariskuntaa illalla ja meillä oli kivat keskustelut tulevien rajapyykkien juhlistamisesta, ennen nukkumaanmenoa ajatus siitä, että tuleva viikonloppu on melko rauhallinen ja on aikaa palautua viikosta.
Listassa ei ollut mitään kovin järisyttävää. Mutta huomaan myönteisen fiiliksen vielä näin jälkeenpäinkin, kun muistelen päivää ja kirjoitan tätä.
Ihmisen mieli toimii niin, että hanakammin huomaamme ne negatiiviset asiat kuin positiiviset. Tälle on järkevä selitys: aivomme kun eivät ole juurikaan muuttuneet ihmiskunnan metsästys ja keräilijä -kauden jälkeen. Tällöin oli eloonjäämisen kannalta tärkeää huomata vaaralliset ja negatiiviset asiat, ja siksi näiden huomaaminen on edelleen sisäänrakennettua.
Mieltä on kuitenkin mahdollista treenata. Myönteisten asioiden tietoinen huomioiminen tuo oikeasti mukanaan hyvää oloa. Ja sitä jos mitä tarvitaan marrashämärissä!
Susanna Sundberg-Viljanen
