Piikkiön Niemenkulmassa on kuljettu opintietä sadan vuoden ajan. Kaarinan ainoassa kyläkoulussa vietetään juhlavuoden kunniaksi avointen ovien iltaa tiistaina 12. joulukuuta.
Juhlaillan ohjelma on melko vapaamuotoinen. Kaupunginjohtaja Harri Virta pitää avauspuheenvuoron, minkä jälkeen vierailijat pääsevät tutustumaan koulurakennukseen.
– Esillä on useita näyttelyitä. Panostamme kuvataidekasvatukseen, joten seinillä on oppilaidemme töitä, Niemenkulman koulun rehtori Jari Laitinen kertoo.
Näytillä on myös vanhoja valokuvia 1950-luvulta lähtien.
– Ja samoin kuvista koostettu diaesitys, Laitinen lisää.
”Niemenkulman yliopisto” pitää tarinakahvilaa koulun ruokalassa.
– Kyseessä on 50-luvulla Niemenkulmassa opiskellut porukka, joka kokoontuu viikoittain paikallisessa kahviossa. Kuulemme kertomuksia siitä, millaista koulunkäynti on ennen vanhaan ollut, Laitinen selventää.
– Tarinat ovat hauskoja, nauraa saa varmasti. Sakki kävi taannoin opettajainkokouksessamme, hän jatkaa.
Laitinen uskoo, että avointen ovien ilta houkuttelee paikalle opinahjon entisiä oppilaita.
– Kaikki ovat tervetulleita, hän muistuttaa.
– Asiat ovat vuosien varrella muuttuneet. Onhan jokaisessa luokassa nykyään esimerkiksi älynäytöt.
Saumatonta yhteistyötä huoltajien kanssa
Niemenkulman koulussa annetaan yhdysluokkaopetusta luokille 1–2, 3–4 ja 5–6. Oppilaita on yhteensä 47 ja opettajia kolme. Tai oikeammin neljä, sillä rehtori Laitinenkin opettaa yksittäisiä tunteja.
– Lähinnä isoimmille oppilaille, Laitinen tarkentaa.
Uusia ekaluokkalaisia Niemenkulmassa aloitti tänä syksynä kahdeksan. Luku on kaksinkertainen vuodentakaiseen nähden.
– Siitä on pitkälti kiittäminen vanhempainyhdistystämme. He kampanjoivat ja mainostivat kovasti sen puolesta, että saimme luvun liki kymmeneen, Laitinen suitsuttaa.
Hän kuvailee koulunsa vanhempainyhdistystä ”maailman parhaaksi”.
– Yhteistyö huoltajien ja henkilökunnan välillä on saumatonta. Haluamme onnistua yhdessä, ja näin on tapahtunutkin. Etäisyyttä ei oteta, välit ovat lämpimät, Laitinen sanoittaa.
Rehtori huomauttaa, että koululla olisi mahdollisuus ottaa oppilaita tiloihinsa enemmänkin.
– Kapasiteettia kyllä on. Iltapäiväkerhokin on toiminut jo useamman vuoden ajan, mikä on tärkeää etenkin ekaluokkalaisille, Laitinen teroittaa.
Kaikki tuntevat toisensa
Kyläkoulut ovat Suomessa katoava luonnonvara, kun oppilaita ja henkilökuntaa keskitetään suurempiin yksiköihin. Jari Laitinen pitää kehitystä nurinkurisena.
– Pienemmissä kouluissa on todetusti hyvä olla, rehtori kiteyttää ja muistuttaa myös lähikouluperiaatteesta.
– Piikkiössä on alueellista tilausta kaikille kolmelle koululle, hän lisää Niemenkulman ja Rungon kouluihin sekä Piikkiön yhtenäiskouluun viitaten (Toim. huom. Piikkiössä toimii myös Suomen Kristillinen Yhteiskoulu).
Alle 50 oppilaan koulussa kaikki tuntevat toisensa.
– Meidän on helppoa ottaa asiat puheeksi ja ennaltaehkäistä erilaisia tilanteita. Tiiviissä porukassa reagointi on nopeaa, Laitinen toteaa.
Kaarinan kouluissa noudatetaan niin sanottua OPPIS-mallia (Open/Ohjaajan Positiivinen Palaute Innostaa Sua). Niemenkulman kolme pääperiaatetta ovat huomaa hyvä, huomaa toinen ja huomaa vahvuus.
– Keskitytään positiivisiin asioihin eikä jätetä ketään yksin, Laitinen tiivistää logiikan.
Ei uhkakuvia
Niemenkulman koulun tulevaisuus oli vaakalaudalla vuonna 2019. Lakkautusuhka oli todellinen, mutta lopulta yksikään poliittinen ryhmä ei puoltanut opinahjon lopettamista kaupunginhallituksessa.
Laitinen painottaa, ettei Kaarinan ainoan kyläkoulun yllä ole tällä hetkellä uhkakuvia.
– Mistään sellaisesta ei ole ollut puhetta, hän vakuuttaa.
Kaarinan kaupunki tekee tällä hetkellä palveluverkkoselvitystä, jonka uumoillaan valmistuvan ensi kevään aikana.
– Poliittiset ratkaisuthan ne aina evästyksiä antavat. Minne rakennetaan ja miten palveluja kehitetään, Laitinen miettii.
Piikkiöön valmistellaan uutta osayleiskaavaa, joka mahdollistaisi uutta asuinrakentamista entisen kunnan alueelle.
– Meillä on turvallinen ympäristö ja hyvät kulkuyhteydet kauemmaskin, Laitinen sanoo moottoritiehen ja ohitustiehen viitaten.
– Nämä asiat täytyy vain tuoda oikealla tavalla esille, hän lisää.
”Digi on yksi oppiväline, mutta ei todellakaan se ainut. Opettajat kyllä tietävät, milloin on oikea aika käyttää tablettitietokoneita.”
Hyvinvointi perusjalkana
Kuten jutun alussa mainittiin, digitaalisuus ja sähköiset oppimateriaalit ovat arkipäivää Niemenkulmassakin.
– Digi on yksi oppiväline, mutta ei todellakaan se ainut. Opettajat kyllä tietävät, milloin on oikea aika käyttää tablettitietokoneita, Laitinen lausuu.
– Työkirjoja meillä on esimerkiksi kielten opetuksessa, pienemmillä oppilailla myös matematiikassa, hän jatkaa.
Kaiken lähtökohtana on kuitenkin oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointi.
– Se, että on turvallista tulla ja olla. Ettei tarvitsisi jäädä pois koulusta siksi, että pelottaa tai ahdistaa, Laitinen päättää.
Niemenkulman koulun avoimet ovet tiistaina 12. joulukuuta kello 18–20.
