Yrittäjän arjesta on glamour kaukana. Näin Ylioppilaslehti otsikoi artikkelinsa marraskuussa 2018.
Erilaisista mediakeskusteluista on käynyt ilmi, että väite pitää paikkansa. Ainakin osittain. Yrittäjyys voi olla myös antoisaa, ja joillekin siitä saattaa tulla elämän mittainen taival.
Kaarinalainen Esa Kivikoski on toiminut yrittäjänä 50 vuoden ajan. Hänet palkittiin uurastuksestaan Suomen Yrittäjien Timanttiristillä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa viime lauantaina (18.11.). Kunnianosoitusta Kivikoskelle esitti Kaarinan Yrittäjät ry.
Kivikoski toteaa vaatimattomasti, ettei hän moisesta palkinnosta olisi niin välittänyt.
– Mutta on hienoa, että joku viitsii nähdä vaivaa ja välittää yksinyrittäjistäkin, Kivikoski kiittelee.
– Taija (Kavalto, Kaarinan Yrittäjien puheenjohtaja) pitää meihin säännöllisesti yhteyttä. Sähköpostia tulee viikoittain, ja monenlaisia tapahtumia järjestetään. Itsekin osallistun silloin tällöin, hän jatkaa.
Perheyritys
Esa Kivikoski on tehnyt työuransa kultaseppänä. Ja ura jatkuu edelleen, vaikka virallisesti, tai vähintäänkin puolivirallisesti, Kivikoski on eläkkeellä.
Kultaseppä Kivikoski on ollut perheyritys alusta alkaen. Yrityksen perustivat isä ja poika vuonna 1973. Esa Kivikoski on kyseisessä parivaljakossa se poika.
– Ensin työskentelimme toiminimellä, sitten avoimena yhtiönä ja lopulta kommandiittiyhtiönä. Näin on edelleen, Kivikoski mainitsee.
Kivikoski nai vaimonsa vuonna 1975. Tuolloin hän yhtäältä muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa Kaarinaan.
– Yrityksen papereissa vaimo on ollut mukana 90-luvulta lähtien, vaikka sitä ennenkin hän oli jo suureksi avuksi, Kivikoski huomauttaa.
Lama muutti painotuksia
Kultaseppä Kivikoski Ky on elänyt läpi kolmen laman, joista pahin osui 1990-luvun alkupuoliskolle.
– Kulta on herkkä suhdannevaihteluille. Kun hinta nousee, ihmiset eivät osta, Esa Kivikoski kiteyttää.
Yrityksellä oli parhaimmillaan kymmenen työntekijää 1970-luvulla. Jo 80-luvulla lukema laski kuuteen.
– Vuonna 1994 kaikki seisahtui niin pahasti, että lopetimme ulkomaanviennin liki kokonaan. Meillä oli ollut aikaisemmin kauppaa Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Sveitsiin. Laman jälkeen vientiä jatkettiin vain Saksaan, Kivikoski kertoo.
Lama-aikana Kivikoski alkoi keskittyä korukorjauksiin. Samalla painotuksella hän tekee töitä edelleen.
– Meillä oli kaksi vähittäismyyntiliikettä Turussa. Olimme Hansakorttelin ensimmäisten vuokralaisten joukossa vuonna 1986, Kivikoski muistelee.
Toinen myymälä lopetti toimintansa jo 90-luvulla, mutta toinen siirtyi uuteen omistukseen vasta vuonna 2017, kun salolainen Kello ja Kulta Jokinen osti toiminnan Kivikoskelta.
– Siitä lähtien olen pitänyt itseäni eläkeläisenä, Kivikoski alleviivaa.
”Työskentelen niin pitkään kuin pystyn”
Nykyisin Esa Kivikoski työskentelee verkkaisempaan tahtiin mutta silti säännöllisesti. Vaikka painopiste onkin korukorjauksissa, hän tekee muutakin.
– Teen koruja asiakkaiden toiveiden mukaan, ihan mallista lähtien, Kivikoski painottaa.
Hän käyttää edelleen 1970-luvun laitteistoa.
– Nykyiset koneet ovat teknisiä ja pitkälti automatisoituja. Vanhempien laitteiden hallitsemiseen tarvitaan jonkin verran selkäydintietoa, Kivikoski muotoilee.
– Kun alalle tulee uusia innovaatioita, tutustun niihin tietysti. Ne auttavat työntekoa, hän lisää.
Vaikka Kivikoskella ei enää omaa liiketilaa olekaan, vanhat asiakkaat ja kontaktit ovat säilyneet.
– Työskentelen niin pitkään kuin pystyn. Tältä alalta tuskin pääsee kokonaan eläkkeelle, Kivikoski naurahtaa.
– Ammattilaisten määrä vähenee. Ihmiset eivät mielellään likaa käsiään, hän toteaa.
