Tuntuuko sinusta, että joulu menee puoliksi auton ratissa tai kyydissä? Saapuvatko välipäivät pelastavana enkelinä kalenteriin ja vaativat ainoastaan kahdeksan tunnin läsnäoloa työpaikalla ympärivuorokautisen joulurallin jälkeen? Ovatko lapsuuden tai nuoruuden kiireettömät ja lähes ikuisuuden kestäneet joulut ja tuntikaupalla haudutetun joulupuuron tuoksu nenässä yhä vain kaukaisemmalta tuntuva muisto?
Jos vastasit yhteen tai useampaan yllä olevaan kysymykseen kyllä, saatat olla parhaillaan joulustressin alkulähteillä. Kenties olet suuntaamassa aatoksi sukuloimaan satojen kilometrien päähän vain ehtiäksesi takaisin kotikulmille joulupäiväksi.
Ehkä kiireet alkavat jo aatonaattona perinteisellä hautausmaakierroksella, joka tuntuu saaneen viimeisen vuosikymmenen – tai kahden aikana useamman pysäkin lisää. Minuutit ja tunnit kiertävät kehää kellossa yhä kiihtyvällä tahdilla, eikä tämä juna tunnu enää pysähtyvän liikkeelle lähdettyään millään. Paikalleen ei saa jäädä, koska seuraavalla pysäkillä odotetaan jo.
Tulevan viikonvaihteen kiireet voivat hirvittää aikuista, mutta tutkimusten mukaan aikuisten joulunajan kiire heijastuu vahvasti myös lapsiin, jotka nykykehityksen mukana ovat menettämässä kenties jotain sellaista, mistä me 1980- ja 1990-lukujen lapset pääsimme vielä nauttimaan.
– Joulu voi aiheuttaa lisääntynyttä stressiä, perhekonflikteja, alkoholin väärinkäyttöä, liikunnan puutetta ja taloudellisia huolia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että joulukiireillä ja ostosstressillä voi olla laajamittaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin sekä fyysisesti että psyykkisesti, sanoo Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen erikoistutkija Anni Pakarinen, joka on muun muassa tutkinut lapsiperheiden hyvinvointia.
Digilaitteet syrjään
Joulunajan kiire ei ole välttämättä sidottu yksinomaan siihen, että etäisyydet ovat pitkiä ja monessa paikassa pitää ehtiä kahden kolmen vuorokauden aikana käymään. Monille kiire voi syntyä siitä yksinkertaisesta ja välttämättömästäkin asiasta, että digilaite on kädessä, taskussa tai pöydällä. Eikä silloin tarvitse edes lähteä kotia kauemmas.
– Digitaalinen elämäntyyli on merkittävästi muuttanut joulua ja ihmisten arkea monin tavoin. Jatkuvan saavutettavuuden ja suorittamisen kulttuuri on lisääntynyt digitalisaation myötä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti joulun tunnelmaan ja elämäntyytyväisyyteen. Tämä kulttuuri siirtyy vanhemmilta lapsille, ja lapset voivat oppia samanlaisen suorittamisen tavan vanhempiensa roolimallista, Pakarinen pohtii.
Se on silti selvää, että kaikista rutiineista ei voi, eikä edes kannata luopua. Osa jouluun liittyvistä rutiineista voi jopa parantaa niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointia.
– Säännölliset rutiinit tuovat vakautta lasten elämään, kun taas perinteet ja yhteiset hetket luovat merkityksellisiä muistoja. Tärkeintä on tiedostaa taloudelliset rajoitteet ja välttää liiallista stressiä täydellisyyteen pyrkimisessä. Yhdessä vietetty kiireetön aika ja avoin keskustelu perheen toivotuista perinteistä ja rutiineista voivat olla avainasemassa luomassa positiivisia kokemuksia joulukaudella, Pakarinen muistuttaa.
”Joulunvieton tulisi olla henkilökohtainen ja vapaa suorittamisen paineesta.”
Joulua ei tarvitse suorittaa
Työpaikoilla ja kouluissa lähestyvään jouluun suhtaudutaan vuodesta toiseen jonkinlaisena arkikiireiden pysäyttäjänä ja vertaansa vailla olevana lepojaksona. Todellisuudessa yllättävän moni aikuinen sekä lapsi palaa vuodenvaihteen jälkeen kouluun, työpaikalle tai päivähoitoon yhtä väsyneenä ellei väsyneempänä kuin joululomille lähtiessä.
Jotta joulu ja sen perään juhlittava vuodenvaihde antaisivat sekä mielelle että keholle lepoa, kannattaa muutamiin asioihin raivata kiireisimmästäkin joulukalenterista tilaa.
– Joulunvieton tulisi olla henkilökohtainen ja vapaa suorittamisen paineesta. Tämä voi sisältää yksinkertaisia hetkiä, kuten perheen yhteisen joulupuuron aattoaamuna, rauhallisen kävelyn lähimetsässä tai perhepelien pelaamisen. Tutkimukset näyttävät, että erityisesti liikunnalla on vahva yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mutta myös mielenterveyden kohentamiseen, Pakarinen kertaa.
Ja ei, jouluna ei todella ole pakko pyrkiä näkemään puolta sukua, kaikkia tuttavia ja kiiruhtamaan jossain välissä myös joulumarkkinoille ja -kirkkoon. Valitse se, minkä varmasti ehdit ilman kiireen syntyä. Ja panosta siihen, että vietät aikaa lähimmäistesi seurassa.
– Oman perheen kuplaan vetäytyminen mahdollistaa pohtimisen, mikä on juuri meille tärkeää jouluna. Tällainen räätälöity joulunvietto vahvistaa perheyhteyttä ja tuo iloa ilman tarvetta noudattaa ulkoisia odotuksia. Joulun ei tarvitse olla täydellinen – tärkeintä on perheen yhdessäolo ja rakkaus, joka tekee joulusta todella merkityksellisen.
