Teksti: SSS/Asko Lehtonen
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustosta (20.12.) lähetettiin kipakoita terveisiä maan hallitukselle ja viriteltiin kapinaa. Keskustan Annika Saarikko täräytti, että tässä ei käy hyvin.
SDP:n Ari Korhonen tiivisti ajatuksiaan huoneentauluksi: joku päättää puolestamme, mutta vastuu on meidän huolenamme.
Ministeriö sanelee päätökset
Ensi vuoden talousarvion käsittely antoi mahdollisuuden ruotia suhdetta hallitukseen ja lakiin. Talousarvion sisään on rakennettu valtiovarainministeriön vaatimat, soten rahoituslakiin perustuvat säästötoimet. Itse 2,5 miljardin euron budjettiin valtuustossa ei tehty, eikä edes esitetty muutoksia.
Ari Korhosen mukaan säästöt sopivat huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Niitä on järjestettävä lakisääteisesti ja moraalisesti, mutta säästöillä päädytään asioihin, jotka heikentävät palveluita ja aiheuttavat lisäkustannuksia.
Korhosen ja monen muun valtuutetun puheenvuorossa todettiin, että hyvinvointialueen asioista päätetään tosiasiassa valtiovarainministeriössä, ei aluevaltuustossa.
Ministeriö vahtii hyvinvointialueiden taloutta ja päättää lainanottovaltuudesta eli saavatko alueet ottaa lainaa investointeihin. Hyvinvointialueiden rahat tulevat pääasiassa valtiolta. Omaa varainhankintaa ovat muun muassa asiakasmaksut.
– Toinen käsi vaatii noudattamaan rahoituslakia, toinen vaatii pitämään kiinni palveluista, sanoi Korhonen.
Valta valtuuston käsiin
Annika Saarikko kysyi, kuinka paljon valtuusto uskaltaa käyttää valtaansa. Edellisen hallituksen valtiovarainministerin oman vastauksen henki oli, että aika paljon.
– Tässä ei käy hyvin. Säästöohjelmat ovat tuskallisia viedä läpi, jos hallituksen kanssa ei synny aitoa vuorovaikutusta. Meidän on otettava valta omiin käsiimme. Muuten teemme peruuttamattomia virheitä alkumetreillä, sanoi Saarikko.
– Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat poliittisesti johdettuja. Talouden nimissä on pakko tehdä asioita, mutta ei tyhmyyksiä, vaikka valtiovarainministeriö niin sanookin.
Saarikko sanoi Suomen taloudellisen tilanteen olevan vakava. Velaksi on eletty viisitoista vuotta, ja sama aika on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, hän muistutti.
– Rahoitusmalli on ankara, mutta ilman inflaatiota, palkkaratkaisua ja pandemian aiheuttamia kustannuksia se olisi ollut alueille helpompi kestää. Nyt pelkään eniten, että talouden kriisin nimissä tuhotaan uudistus, jos sille ei anneta työrauhaa.
Ari Korhonen linjasi, että jos joku väistää, se on rahoituslaki, ja palvelujen saatavuus on nostettava etusijajärjestyksessä korkeimmalle.
Hyvinvointialueille verotusoikeus?
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa.
– Säästämisen tahti on liian nopea. Säästämme ennen kuin tiedämme, mihin rahaa tarvitaan, sanoi vihreiden Heidi Aaltonen.
Hän ja vasemmistoliiton Nina Söderlund kertoivat kannattavansa hyvinvointialueiden verotusoikeutta.
Keskustan Olavi Ala-Nissilän mukaan luottamus hyvinvointialueiden ja valtion välillä on heikentynyt.
– Hyvinvointialueiden edunvalvontaa tarvitaan, jotta saadaan aikaa uudistuksen toteuttamiseen hyvin. Liian isot ja nopeat leikkaukset voivat heikentää palveluja koko maakunnan alueella, hän sanoi.
