Teksti: Roope Tuomola
Kaarinassa päivitettiin viimeksi digisuunnitelmaa vuonna 2021. Tuossa suunnitelmassa ei mainita sanallakaan esimerkiksi tekoälyn käyttöä opetuksessa, olihan moinen tuolloin lähinnä pelkkää futuristista kuvitelmaa.
Tämäkin asia tullaan huomioimaan uudessa Kaarinan kasvatuksen ja opetuksen digisuunnitelmassa, jota valmistellaan tänä vuonna. Voimassa se tulee olemaan vuosina 2025–2028.
Digisuunnitelman tavoitteena on taata opiskelijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet digitaalisen osaamisen oppimiseen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digisuunnitelma on jäänyt päivittämättä edellisen digisuunnitelman yhteydessä, joten myös se saatetaan nyt ajan tasalle.
Henkilökohtaiset iPadit tulivat käyttöön jo kymmenen vuotta sitten
Kaarinan alueen yläkouluissa käytettävä laiteformaatti on jälleen mietinnässä, kertoo Kaarinan digikehityspäällikkö Keijo Sipilä. Hänen mukaansa alakouluissa tullaan pysymään edelleen nykyisessä ratkaisussa: 1.–3.-luokkalaisilla on käytössä yhteiskäyttöiset iPadit ja sitä vanhemmilla opiskelijoilla koulun tarjoamat henkilökohtaiset mobiililaitteet.
Sipilän mukaan yläkoulujen osalta tulee mietintään nykyisten koulun tarjoamien iPadien lisäksi neljä vaihtoehtoa: iPadit näppäimistökuorilla, Windows-kannettavat sekä kaksi erilaista hybridimallia. Hybridimalleissa oppilailla olisi omat Windows-kannettavat tai iPadit, mutta koululta olisi lainattavissa tai yhteiskäytössä toista laiteformaattia.
– Kyselemme oppilailta ja opettajilta, mitä ominaisuuksia he pitävät tärkeinä ja millaisiin haasteisiin laitteiden pitäisi vastata, Sipilä toteaa.
Piikkiön yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisten Sini Tammisen, Aada Palsion ja Siiri Lehden mielestä yksi ominaisuus on ylitse muiden – nimittäin fyysinen näppäimistö. Kolmikko onkin osana Piikkiön yhtenäiskoulun pilottiryhmää, jolla on käytössään näppäimistökuoret iPadeissaan.
Kosketusnäytöllä kirjoittamista kuvataan kömpelöksi ja hitaaksi, vaikka sitäkin pidetään parempana vaihtoehtona kuin esseiden käsin kirjoittamista. Digitaalisessa muodossa olevaa tekstiä on helpompaa muokata – varsinkin silloin, kun uusia ideoita tulee kirjoittamisen aikana.
– Kymmensormijärjestelmän opettelu on tuonut uutta intoa myös kirjoittamiseen, Palsio mainitsee näppäimistön hyödyistä.
Jos laiteformaattia vaihdetaan, tulevat kustannuksetkin nousemaan. Asiaa käsitellään siis myös kaupungin talousarviokeskusteluissa.
– Päättäjien tehtävänä on sitten ottaa kantaa siihen, että onko sallittavaa tällaista muutosta tehdä, Sipilä kiteyttää.
Digitaalisissa oppimateriaaleissa olisi vielä parannettavaa
Sipilä kertoo, että opettajien ja oppilaiden kanssa on tarkoitus keskustella myös digimateriaaleista ja painetuista kirjoista. Edellisen suunnitelman aikana koulut ovat oman budjettinsa puitteissa voineet tehdä päätöksiä käyttämistään materiaaleista.
– Ne ovat käteviä, koska ei tarvitse kantaa niin montaa kirjaa, Siiri Lehti mainitsee digimateriaalien hyvistä puolista.
Hänen mielestään tekstikappaleiden kuunteleminen on myös hyvä ominaisuus, jota paperikirjat eivät voi tarjota.
Sini Tamminen ei ole innostunut digitaalisista materiaaleista. Hänen mukaansa ohjelmissa on usein toimintakatkoksia tai käyttöliittymät ovat vaikeita hahmottaa. Lisäksi ne ovat vanhanaikaisia.
Paperikirjoja pidettiin siis edelleen pääosin parempana vaihtoehtona, mutta tietyissä aineissa myös digimateriaalien käyttö koettiin siedettäväksi ratkaisuksi.
Yhdestä asiasta opiskelijat olivat kuitenkin samaa mieltä – matematiikan kirjaa ei missään nimessä haluta digikirjana.
”Digipolku on ikään kuin tikapuut, joita voidaan tietyn vuosiluokan aikana kiivetä.”
Digipolku opettajien avuksi
Digipolku on Kaarinan opetussuunnitelmaa täydentävä kokonaisuus, joka tarjoaa opiskelijoille oppimistavoitteet luokka-asteittain sekä opettajille valmiit materiaalit näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
– Digipolku on ikään kuin tikapuut, joita voidaan tietyn vuosiluokan aikana kiivetä, Sipilä havainnollistaa.
Työkalun avulla opettajien on helpompaa integroida digiopetus osaksi tietyn oppiaineen opetusta. Kaikki digisuunnitelman sisällöt onkin suunniteltu opetettavaksi normaalien tuntien yhteydessä, sillä mitään erillisiä ”ATK-tunteja” ei peruskoulussa pidetä.
Palsio, Tamminen ja Lehti ovat sitä mieltä, että ohjelmistojen käyttöön kaivattaisiin ihan omiakin tunteja. Palsio toivoo opetukseen myös lisää tietokoneen perusteiden opetusta ja käyttöä.
Esiopetuksen ja alakoulun digipolku on jo valmis ja käytössä, mutta yläasteen osalta se valmistuu vasta laiteformaatin valinnan jälkeen.
Myös luokkatilat kehittyvät digitalisaation mukana
Luokkatilojen ja koulurakennusten on kehityttävä vastaamaan kasvavia digitalisaation vaatimuksia. Digikehityspäällikön mukaan luokissa suositaan nykyään interaktiivisia kosketusnäyttötauluja vanhojen tykki- ja valkokangasjärjestelmien sijaan.
– Olemassa olevia tiloja kehitetään tietyllä budjetilla vuosittain, Keijo Sipilä kertoo Kaarinan koulutilojen modernisointiin viitaten.
Jokaista koulua ei voida modernisoida kertalaakista. Modernisointi eteneekin Sipilän mukaan pitkälti koulurakentamisen mukana. Kun uusia kouluja rakennetaan, saatetaan myös niiden tekniikka vastaamaan nykyajan tavoitteita.
