Teksti: Jari Malm
Kaarina selvittää parhaillaan mahdollisuuksia talousmetsiensä myyntiin, mutta kaikille sellaiset aikeet eivät kelpaa. Tiukinta vastustusta tulee luonnonsuojelijoilta, eikä metsästäjiäkään saa innostumaan ajatuksesta.
Kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä otti selvitykseen kuusi aluetta. Ne ovat Hepojoen metsä, Kellarimäen metsä, Piikkiön Linnavuoren ja Korvenmäen kuntoradan metsät, Harvaluodon metsä ja Vuolahden metsä.
Kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää kertoo, että työryhmä valitsi alueet poissulkevasti.
– Teimme paikkatietotarkasteluja ja muodostimme sellaiset kriteerit, joilla selviäisi se metsäjoukko, joka kaupungin pitäisi pitää itsellään esimerkiksi siitä syystä, että ne ovat asemakaavojen mukaisia virkistysmetsiä tai niihin kohdistuu luonnonsuojelutavoitteita.
Hepojoen ja Harvaluodon metsiä voisi myydä
Selvityksen mukaan Hepojoen metsän ja osan Harvaluodon metsästä voisi myydä, mutta muut neljä metsää tulisi säilyttää.
Hepojoen metsästä voisi luopua, koska se on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mihin ei kohdistu Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 taajaman laajenemisalueita.
Sama Hepojoen metsä sai viime vuonna runsaasti julkisuutta, kun Kaarinan kaupunginhallitus päätti myydä sen Laura Langh-Lagerlöfille ja Linda Langhille, mutta perui kaupan myöhemmin. Langhit valittivat päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Langhit eivät anoneet valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Selvityksessä todetaan, että Harvaluodon metsästä kolme palstaa olisi myytävissä. Ne ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita tai lohkottu rakennuspaikaksi. Kaksi palstaa pitäisi säilyttää virkistykseen ja suojeluun.
Neljä muuta selvityksessä olevaa metsää tulisi pitää kokonaan kaupungin omistuksessa.
”Kaarina on sitoutunut siihen, että tehdään yhdessä. Kuntalaisten mielipidettä kysytään ja osallistetaan, eli haetaan sillä tavalla ratkaisuja. Silloin erilaiset vaikutukset ovat mahdollisimman laajalti tiedossa ja päätökset tehdään tietoisina niistä.”
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys kaikkein kriittisin
Selvityksen ensimmäisen vaiheen valmistuttua kaupunginhallitus pyysi lausunnot muun muassa lautakunnilta ja kansalaisjärjestöiltä.
Määräaikaan mennessä tuli 12 lausuntoa. Suurin osa niistä myötäili melko hyvin selvitystyöryhmän linjauksia, mutta vastustustakin tuli.
Kovinta kritiikkiä esitti Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarinan yhdistys, joka suhtautuu täysin kielteisesti metsien myyntiin. Yhdistyksen mukaan pelkona on muun muassa se, että yksityisille myyty metsä saatetaan hakata nopeastikin. Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi kunnan metsillä on suuri merkitys virkistysalueina ja oppimisympäristöinä.
Ympäristölautakunta muistutti omassa lausunnossaan, että luonnonsuojelulliset arvot tulee selvittää viimeistään ennen metsän mahdollista myyntiä. Kaupungin omistamien metsien edellinen METSO-arviointi on tehty vuonna 2011.
Piikkiön Erämiehet ry haluaa, että kaupunki pitää metsät itsellään. Mikäli niitä myydään, metsästäjien harrastustoiminnan jatko pitäisi taata. Eli kauppaehtoihin pitäisi sisällyttää metsästysvuokrasopimukset 50–100 vuodeksi.
– Se oli odotettavissa, että lausunnot ovat erisuuntaisia. Metsät ovat herkkä asia kuntalaisille ja sitä kautta myös päättäjille. Niihin kohdistuu paljon odotuksia ja arvoja, Liuska-Kankaanpää sanoo.
– Kaarina on sitoutunut siihen, että tehdään yhdessä. Kuntalaisten mielipidettä kysytään ja osallistetaan, eli haetaan sillä tavalla ratkaisuja. Silloin erilaiset vaikutukset ovat mahdollisimman laajalti tiedossa ja päätökset tehdään tietoisina niistä.
Talousnäkökulma tulossa tarkasteluun
Liuska-Kankaanpää kertoo, että selvitystyön toisessa vaiheessa punnitaan sitä, onko metsien myynti kannattavampaa kaupungille kuin niiden pitäminen omassa omistuksessa.
– Asiaa tarkastellaan silloin talouden ja toisaalta ympäristön näkökulmasta, eli sitä mitä pidempi omistusaika tuottaisi kaupungille.
Taloudellisen arvioinnin lisäksi tarkasteluun tulevat muun muassa myytäväksi aiotun metsän hyvinvointimerkitys, hiilinielu, monimuotoisuus- ja lajistovaikutukset sekä maankäyttö. Selvitystyö valmistunee kevään aikana.
Liuska-Kankaanpään lisäksi työryhmässä ovat kaupunginjohtaja Harri Virta, maankäyttöinsinööri Henna Correia Noca, maankäytön suunnittelija Maaria Vanhatalo, paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen, viheraluepäällikkö Terho Marttila ja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo.
