Tällainen on Auvaisbergin silta – jos se rakennetaan

0
Auvaisbergin siltapaikka kartalla. Kuva: Kaarinan kaupunki

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) hakee vesilain edellyttämää lupaa Kuusistonsalmen ylittäväksi kaavaillun Auvaisbergin sillan rakentamiselle. Samalla haetaan valmistelulupaa työsillalle ja sen penkereille.

Vesilupahakemusta käsiteltiin Kaarinan ympäristölautakunnan tiistain (23.1.) kokouksessa. Kaarinan kaupunki ei suinkaan päätä luvan myöntämisestä, mutta lupaviranomaisena toimiva Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kaarinalta lausuntoa.

Auvaisbergin silta on kiinteä osa Kaarinan ohikulkutiehanketta, joka Paraisten väylänäkin tunnetaan. Suunnitelmana on rakentaa uutta kaksikaistaista tietä noin kolmen kilometrin matkalle välillä Kartanontie–Kirjalansalmen silta, uutta siltaa unohtamatta.

Siltapaikka ilmakuvassa. Vaikka suunnitelmat ovat tukipalkkeja myöten valmiina, ei Auvaisbergin sillan tai Paraisten väylän toteuttamiselle ole vielä investointipäätöstä. Kuva: TS-arkisto/Juha Paju-Heikkilä

Haittavaikutukset siltapaikan läheisyydessä

Vesilupahakemuksessa ja ympäristölautakunnan selostuksessa kartoitetaan uuden sillan ja sen rakentamisen vaikutuksia ympäristölle, liikenteelle, vedenlaadulle ja alueen eliöstölle. Hankkeen haitalliset vaikutukset ovat pääasiassa tilapäisiä, lupahakemuksessa vakuutellaan.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat siltapaikkaan ja sen välittömään läheisyyteen. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan tilapäistä melua ja veden samentumista siltapaikan läheisyydessä. Veneliikenteeseen saattaa tulla lyhytaikaisia katkoksia veneilykaudella, ja väylä on rakentamisen aikana suljettu talvikuukausina.

Töistä arvioidaan aiheutuvan väliaikaista samentumahaittaa, joka ulottuu suunnittelualueesta noin kilometrin etäisyydelle ilman samentumista rajaavia rakenteita. Samentumista aiheutuu välitukien ja työsiltojen paalutustöistä sekä ponttiseinien asennuksesta ja poistosta.

”Hanke ei ole ristiriidassa keskeisten alueellisten vesiensuojelua ja -hoitoa koskevien suunnitelmien tai ohjelmien kanssa.”

Sillan etäisyys lähimmälle merelliselle suojelualueelle Kuusistonlahdelle, joka on Natura 2000 -kohde, on noin seitsemän kilometriä. Pitkän välimatkan vuoksi arvioidaan, etteivät sillan rakennustöistä aiheutuvat vedenlaadun muutokset ole havaittavissa lähimmillä suojelualueilla.

Hanke ei ole ristiriidassa keskeisten alueellisten vesiensuojelua ja -hoitoa koskevien suunnitelmien tai ohjelmien kanssa. Vesilupahakemuksen yhteydessä on toimitettu vedenlaadun tarkkailuohjelma, jolla voidaan seurata Auvaisbergin sillan rakentamisen aikaisia vaikutuksia Kuusistonsalmen vedenlaatuun.

Sillan rakentamisen haitallisia vesistövaikutuksia lievennetään toteuttamalla hankkeen rakennusvaiheet mahdollisimman suuressa määrin kuivatyönä. Lisäksi samentumisen vaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään kiinnittämällä huomiota työskentelyajankohtaan, työmenetelmiin ja kaluston valintaan.

Tuleeko Auvaisbergin silta halkomaan tätä maisemaa? Se on vähintäänkin mahdollista. Kuva: TS-arkisto/Ari-Matti Ruuska

Kutu voi epäonnistua

Siltahankkeen vaatimista vesistötöistä aiheutuva veden väliaikainen samentuminen sekä vedenalainen melu aiheuttavat kalojen tilapäistä karkottumista siltatöiden lähialueelta. Karkottumiseen vaikuttavat sekä siltapilarien ja työsiltojen paalutuksen aiheuttama melu että ruoppauksen ja vesistörakentamisen aiheuttama kiintoaineksen liikkeelle lähtö ja lisääntyvä sedimentaatio.

Vaikutukset kalastoon riippuvat erityisesti paalutustöiden ajankohdasta. Keväällä ja kesällä eli kutuvaelluksen, kudun ja pienpoikasvaiheen aikana (1.3.–30.7.) vaikutukset kalastoon arvioidaan suuriksi, muina ajankohtina kohtalaisiksi.

Rakennustöiden ajoittuminen alkukesän kutuaikaan voi mahdollisesti aiheuttaa kudun epäonnistumisen. Veden samentumisen leviämistä ja melua voidaan vähentää teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi lyöntipaalutusta käytettäessä suositellaan kuplaverhon käyttöä mahdollisuuksien mukaan.

Siltarakentamisen alle jäävän luonnon monimuotoisuuden vähenemistä kompensoidaan suunnittelemalla siltapenkereeseen korvaavaa biotooppia ketomaisen paahdekasvillisuuden muodossa. Rantaan jätetään tulevan sillan alle mahdollisuuksien mukaan siellä jo esiintyvää kasvillisuutta, ja avoimille alueille, joissa ei ole säilyvää kasvillisuutta, kylvetään maisemanurmi. Sillan maanpäällisten rakenteiden ja vesirajan väliin jää siten vyöhyke, joka toimii ekologisena käytävänä eläimille.

Lupahakemuksessa korostetaan, ettei siltapaikalla tai sen läheisyydessä sijaitse merkittävää suojeltua lajistoa tai luontotyyppiä.

Auvaisbergin kartanomaisema muuttuu, mikäli silta rakennetaan. Kuva: TS-arkisto/Jyrki Valkama

Kartanomaisema muuttuu

Auvaisbergin silta muuttaa nykyistä maisemaa, sillä paikalla ei nykytilanteessa ole siltaa. Silta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse tunnettuja maailmanperintökohteita tai muinaisjäännöksiä, hakemuksessa alleviivataan.

Sillan pohjoispuolella sijaitsee rakennetun kulttuuriympäristön arvokohde, Auvaisbergin kartano. Kartanon ja tielinjauksen välissä on lähinnä peltoaukeaa, ja sillan korkeudesta johtuen tie sekä silta tulevat muuttamaan kartanoympäristön näkymiä.

Sillan vaikutuksia maisemaan ja Auvaisbergin kulttuuriympäristöön pyritään lieventämään meluntorjunnalla ja keventämällä siltarakennetta osittain läpinäkyvällä kaiteella.

Auvaisbergin sillasta itään, noin puolentoista kilometrin päässä, sijaitsee Hovirinnan uimaranta. Etäisyyden vuoksi sameusvaikutuksen ei arvioida olevan havaittavissa uimarannalla, eikä virkistyskäytölle siten todennäköisesti aiheudu haittaa.

Siltapaikan länsipuolella sijaitsee vajaan kilometrin päässä Kuuslahden uimaranta. Sille ei arvioida kohdistuvan veden samentavaa vaikutusta johtuen salmen virtaussuunnasta ja etäisyydestä.

Saaristotie on usein ruuhkainen, joskin tämän kuvan ottohetkellä kalliotyöt hidastivat etenemistä entisestään. Kuva on toukokuulta 2020. Kuva: TS-arkisto/Jori Liimatainen

Tieliikenne kiittää

Mikäli silta rakennetaan, ovat vaikutukset tieliikenteelle vain positiivisia. Uusi silta lisää valmistuessaan alueen autoliikenteen turvallisuutta ja palvelutasoa vähentämällä Kaarinan keskustan liikennemääriä ja ruuhkia, tilannetta kartoitetaan.

Auvaisbergin sillan kautta kulkeva ohikulkutie siirtää merkittävän määrän liikennettä Saaristotieltä ohikulkutielle. Uusi tieyhteys mahdollistaa saaristoon suuntautuvan pitkän matkan liikenteen erottamisen Kaarinan kaupungin sisällä tapahtuvasta työ- ja muusta asiointiliikenteestä. Myös työmatkaliikenne Paraisilta Turkuun helpottuu matkan sekä matka-ajan lyhentyessä.

Jalankulun ja pyöräilyn osalta liikenteen palvelutaso paranee, sillä uusi silta mahdollistaa myös turvallisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden.

Vesilupahakemuksessa arvioidaan, että Auvaisbergin siltaa rakennettaisiin vuosina 2025–2027.

Rakentamaan jo ensi vuonna?

Kaarinan kaupungin antama lausunto oli ympäristölautakunnan kokouksen päätöksenä. Siinä todetaan, että rakentamisesta koituvia haitallisia vaikutuksia on minimoitava mahdollisimman pitkälle. Haittavaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden on oltava velvoittavia.

Lisäksi sillan läpinäkyvissä melukaiteissa on huomioitava lintujen törmäämisen estäminen, ja niissä tulee käyttää sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat lintuja havaitsemaan läpinäkyvät rakenteet.

Vesilupahakemuksessa arvioidaan, että Auvaisbergin siltaa rakennettaisiin vuosina 2025–2027. On kuitenkin huomioitava, ettei Paraisten väylän rahoituksesta ole tehty vielä päätöksiä.

AUVAISBERGIN SILTA

Suunnitelman teknisiä tietoja

  • Kokonaispituus 385,2 metriä
  • Hyödyllinen leveys 15,75 metriä
  • Vapaa-aukon leveys 77 metriä
  • Vapaa korkeus vähintään 17 metriä keskivedentasosta
  • Tyypiltään liittorakenteinen teräksinen palkkisilta betonikannella
  • Rakennetaan seitsemän tuen varaan
  • Sillan molemmille reunoille asennetaan kolme metriä korkeat, läpinäkyvät meluseinät
  • Silta varustellaan valaisinpylväillä