Presidentinvaalin toinen ja ratkaiseva kierros ei tarjonnutKaarinassa yllätyksiä.Presidentiksi valittu kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb kokosi kaikista annetuista äänistä 54,0 prosenttia ja kansanliikkeen vihreä ehdokas Pekka Haavisto 46,0 prosenttia.
Kaarinassa Stubb voitti Haaviston kaikilla kaupungin kuudella äänestysalueella. Littoisissa kannatusero oli pienin, eli 51,5 ja 48,5 prosenttia. Haaviston kiri näkyi siellä myös siten, että varsinaisen vaalipäivän äänissä ääniosuus oli Stubbin pottia suurempi.
Littoisten alueen tulos oli lopuksi hyvinkin lähellä valtakunnallista vaalitulosta, jossa Alexander Stubbille tuli 51,6 prosenttia kaikista annetuista ja hyväksytyistä äänistä, ja Haaviston osuudeksi jäi 48,4 prosenttia.
Äänestysinto laski
Äänestysaktiivisuus laski ensimmäiseen vaalikierrokseen nähden. Toisen kierroksen äänestysprosentti Kaarinassa oli kuitenkin vaalipiirin sisällä vahva, eli 76,9 prosenttia. Kaarinassa ennakkoon äänesti 58,5 prosenttia ja vaalipäivänä 41,5 prosenttia kaikista toisella kierroksella äänensä antaneista.
Tällä aktiivisuudella kaarinalaiset olivat vaalipiirissä neljänneksi innokkaimpia äänestäjiä. Vaalipiirin ykkönen oli Kustavi 77,7 prosentilla. Kaarinan edelle kiilasivat vain niukasti Naantali ja Rusko, joissa äänestysprosentti oli 77,0.
Ensimmäisellä kierroksella kaarinalaisista äänioikeutetuista äänesti peräti 80,5 prosenttia, eli toinen kierros oli selvästi kuitenkin vaisumpi kuin ensimmäinen. Äänioikeuttaan käytti siis reilut 21 000 kaarinalaista äänioikeutettua.
Innokkaimmin äänestivät kuusistolaiset (84,8 %) ja Voivalan äänestysalueen väki (81,6 %).
Kuusisto vankimmin Stubbin takana
Kaarinan stubbilaisin äänestysalue oli äänestäjämäärältään pienin alue eli Kuusisto, jossa 63,5 prosenttia kaikista äänestäneistä kannatti häntä. Kuusistossa äänestäjien kanta vahvistui vaalipäivää kohden, sillä Stubb sai vaalipäivän äänissäkin vahvemman kannatuksen kuin Haavisto.
Pekka Haaviston vahvinta aluetta Kaarinassa oli kannatusprosenteissa Littoinen. Siellä 48,5 prosenttia äänestäneistä tuki Haaviston valintaa.
Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 11. helmikuuta Haavisto keräsi valtakunnallisesti hivenen enemmän ääniä kuin Stubb (Haavisto 50,6 %, Stubb 49,4 %). Se näkyi Kaarinassa juurikin Littoisten tuloksessa, jossa myöskin varsinaisen vaalipäivän äänistä suurempi osa meni Haavistolle. Littoisissa Stubb kokosi ennakkoääniä yli 160 enemmän kuin Haavisto, mutta vaalipäivänä Haavisto sai kolmisenkymmentä ääntä enemmän kuin Stubb.
Myös Kaarinan suurimmalla, eli Keskustan äänestysalueella Haaviston kannatus oli vahvaa, eli hän sai kaikista äänistä 48,2 prosenttia ja peittosi Stubbin vaalipäivän äänissä 41 äänellä.
Piikkiön osalta vaalituloksessa näkyy niin ikään Haaviston nousu varsinaiseen vaalipäivään tultaessa. Piikkiöläisten ennakkoäänistä 57,1 prosenttia annettiin Stubbille, mutta kannatusero pieneni 4,2 prosentilla kun tultiin vaalipäivään ja Haaviston kannatus puolestaan nousi samassa suhteessa. Eli ennakkoäänissä ero oli lähemmäs 400 ääntä ja vaalipäivän äänissä enää vain alle 90 ääntä.
Kaarinassa hylättiin kaikkiaan 139 ääntä, ja niistä enemmistö oli Kaarinan keskustan ja Piikkiön äänestysalueilta.
Vain Turku oli poikkeus
Varsinais-Suomessa Stubb voitti Haaviston lähes samoin prosenttiluvuin kuin valtakunnallisestikin.
Stubbin kannatus oli Varsinais-Suomessa vain prosentin kymmenyksen verran niukempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Vastaavasti Haaviston kannatus oli Varsinais-Suomessa kymmenyksen verran parempi kuin koko maassa.
Jos turkulaiset olisivat saaneet päättää, olisi Haavisto kohonnut Suomen 13. presidentiksi. Haavisto sai turkulaisten äänistä peräti 55,3 prosenttia (varsinaisena vaalipäivänä 58,3 prosenttia). Stubbin oli tyytyminen Turussa 44,7 prosenttiin.
Isojen kaupunkien kategoriassa Turun tulos ei ole poikkeuksellinen. Haavisto peittosi Stubbin myös muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
Mutta tällä kertaa maaseutu ratkaisi.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Turku on ainoa kunta, jossa Haavisto saalisti enemmän ääniä kuin Stubb. Kaikissa muissa Varsinais-Suomen kunnissa Haavisto menestyi heikommin kuin koko maassa keskimäärin.
