Kaarinasta saattaa muodostua seuraavan kymmenen vuoden aikana oikea kävelijän ja pyöräilijän keidas. Ainakin, jos viime vuonna julkaistuun ja marraskuussa Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymään kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan listatut tavoitteet toteutuvat.
Jo nyt Kaarinassa on laskettu kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi nopeusrajoituksia 40 kilometristä 30 kilometriin tunnissa autoteillä niin koulujen ja keskustojen läheisyydessä kuin myös muutamilla asuinalueilla. Kuluvan vuoden aikana Kaarinan ydinkeskustassa tullaan uusimaan jalankulkuväyliä useiden satojen metrien matkalta.
– Varsinkin Oskarintalon edustan jalkakäytävän laatoitus on elänyt niin, että se on yhtä pomppurataa torille asti. Samanlaista on havaittavissa myös muualla keskustan vanhempien rakennusten vierustoilla, ja näitä kiveyksiä uusitaan vielä tämän vuoden aikana. Reiteistä tulee sekä siistimpiä että myös helppokulkuisempia aivan kaikille, sanoo Kaarinan kaupungin puolelta edistämisohjelman hanketyöryhmässä ollut infrapalveluiden toimistoinsinööri Elise Tuomola.
Vuosi 2035 tähtäimessä
Edistämisohjelma on ajoitettu vuosille 2024–2035, mutta tämän ja ensi vuoden tavoitteena on saada käyntiin niin sanotut kärkitoimenpiteet. Kärkitoimenpiteistä yksi on nopeusrajoitusten aluekohtaiset päivityssuunnitelmat, johon onkin jo eri puolilla Kaarinaa pureuduttu.
– Monissa kaupungeissa on aivan tavallista, että keskustoissa ja koulujen sekä päiväkotien läheisyydessä nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Näin on myös tavallisilla tonttikaduilla. Siinä mielessä Kaarinaan tehdyt muutokset noudattavat samaa linjaa, Tuomola sanoo.
Toinen kärkitoimenpide on Turun seudun pyöräilybrändin laaja käyttöönotto. Se on tarkoittanut muun muassa yhtenäisempää viestintää ja markkinointia pyöräilyn näkyvyyden parantamiseksi. Konkreettisia toimiakin on, sillä Kaarinaan on viimeisen vuoden aikana tehty paljon runkolukittavia pyörätelineitä lisää.
– Tänä vuonna 110-tien varrelle Sorron pysäkin kohdalle on tulossa katoksellinen pyöräparkki, kuten myös Littoistentien varteen Littoisten kentän läheisyyteen. Ja ensi kesäksi on tarkoitus saada myös useille uimarannoille, kuten Raadelmaan, Voivalaan ja Harvaluotoon uudet pyörätelineet. Littoistenjärvelle uudet pyörätelineet asennettiin jo viime syksynä, Tuomola kertaa.
”Viimeinen kärkitoimenpiteistä on varmaan pitkällä aikavälillä se olennaisin, mutta myös reilusti kallein.”
Valoristeyksistä kiertoliittymiin
Muita edistämisohjelman kärkitoimenpiteitä ovat keskeisten kävelyakselien kehittäminen niin Kaarinan keskustassa kuin Piikkiössä sekä Pyhän Katariinan tien parantaminen Kaarinan keskustassa. Ensimmäinen sisältää käytännössä jo jutun alussa mainittua Kaarinan ydinkeskustan jalkakäytävien kunnostamista. Pyhän Katariinan tien parantamiseen liittyy esimerkiksi Hovirinnantien valoristeyksen muuttaminen kiertoliittymäksi, jonka suunnitelmat tehdään tämän vuoden aikana.
– Valoristeys itsessään alkaa olla tekniikan puolesta tiensä päässä, ja kiertoliittymä lisäisi myös turvallisuutta risteyksessä. Se hidastaa liikenteen nopeutta, tuo viihtyisyyttä ja joustavuutta sekä antaa enemmän tilaa jalankululle ja pyöräilylle sekä pysäköinnille, kun valoliittymän kääntyvien kaistoja saadaan poistettua.
Sen sijaan viimeiset raportissa mainitut kärkitoimenpiteet, kuten seudullisten pääpyöräreittien toteuttaminen rauhallisilla tonttikaduilla ja yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien parantaminen pääverkolla eivät ole lähdössä liikkeelle vielä ainakaan tänä vuonna.
– Viimeinen kärkitoimenpiteistä on varmaan pitkällä aikavälillä se olennaisin, mutta myös reilusti kallein. Se sisältää selkeästi nykyistä leveämpiä ja laadukkaampia kävelyn ja pyöräilyn väyliä. Ne vaativat jo sitten isoja maatöitä, isoja summia rahaa ja myös päätöksiä kuntatasolla, ennen kuin voidaan edetä, Tuomola muistuttaa.
”Siinä mielessä tällaisten suunnitelmien tekeminen on helpompaa kuin isommissa kaupungeissa, että rakennuskanta ja katuverkko antaa mahdollisuuden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden parempaan huomioimiseen.”
Asenneilmapiiri myönteinen
Tuomola näkee Kaarinan hyvänä kehityskohteena kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta, koska kaupungin katualueilla ja niiden vierustoilla on yhä tilaa, ja myös asenne sekä jalankulkua että pyöräilyä kohtaan on hyvä.
– Siinä mielessä tällaisten suunnitelmien tekeminen on helpompaa kuin isommissa kaupungeissa, että rakennuskanta ja katuverkko antaa mahdollisuuden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden parempaan huomioimiseen. Toki se saattaa joissain paikoissa tarkoittaa sitten sitä, että keskustelu käydään siitä, säästetäänkö jokin yksittäinen viheralue tai pysäköintipaikka, vai tehdäänkö sen tilalle vaikkapa leveämpi kävelytie.
Viime vuonna valmistuneeseen edistämisohjelmaan Kaarina sai valtionavustusta 18 750 euroa, ja täksi vuodeksi Traficom myönsi avustusta Kestävästi kesät talvet -hankkeelle 17 500 euroa, joka käytetään muun muassa aiheeseen liittyvän viestintään ja kasvatukseen sekä asukaskyselyiden tekemiseen.
Suuremmat investointihankkeiden tukipotit vaatisivat sitten jo konkreettisia kävely- ja pyörätieverkoston rakennussuunnitelmia tulevina vuosina.
– Valtiolta voi hakea tukea, kunhan suunnitelmissa on päästy eteenpäin. Tukea ei kuitenkaan voi hakea ennen kuin on olemassa konkreettiset suunnitelmat, Tuomola muistuttaa.
