Teksti: Eeva Lehtinen
Lumen alta paljastuva nurmikko siirtää ajatukset lumitöistä puutarhan keväthommiin. Puutarhuri Mia Snellman kertoo, että nyt on hyvä aika leikata omenapuut ja marjapensaat.
– Omenapuut kannattaa leikata vuosittain, jotta ne pysyvät sopivan kokoisina ja ilmavina. Sateenvarjomalli on omenapuille hyvä. Pois kannattaa leikata kuivat ja kuolleet oksat sekä vesiversot ja suoraan ylöspäin kasvavat ja toisia hankaavat oksat. Tappeja ei saa jättää.
Omenapuita voi leikata toukokuulle asti – niin kauan kuin silmut eivät ole puhjenneet.
– Leikkaamisessa hyvät, terävät välineet ovat tarpeen. Pienet oksasakset ja oksasahat ovat hyviä. Latvuksen leikkaamisen käytän teleskooppivartista leikkuria. Suosin matalampia puita – silloin leikkaaminen ja sadonkorjuu on helpompaa.
Kaikkia puutarhan puita ei kannatta keväisin leikata.
– Runsaasti mahlaa vuotavat puut, kuten koivut ja kirsikkapuut, leikataan vasta loppukesällä tai syksyllä. Jos niitä leikkaa keväällä, ne voivat vuotaa kuiviin, Snellman kertoo.
Nyt on myös hyvä aika leikata ja siistiä havuaidat.
– Kuusi- ja tuija-aidat on hyvä leikata ennen kuin on liian lämmin. Havuaidoissa kannattaa leikata enintään uuden kasvuston verran pois. Vuosittain, kun leikkaa, havuaidat pysyvät tuuheina ja nätteinä. Talven aikana kannattaa käydä heiluttamassa isot lumimäärät pois havujen päältä painamasta.
Lannoituksen kanssa toukokuulle
Maata voi kalkita, vaikka lunta olisikin vielä paikoittain pihalla.
– Kalkkia voi heittää lumen sekaan ja kalkki sulaa maan sisälle, tai lumien sulamisen jälkeen voi kosteaan maahan heittää kalkkia. Kalkitseminen helposti unohtuu monilta. Kalkki pitää maan ph:n oikeana ja on hyväksi kasveille, nurmikolle ja sammaleen torjuntaan, Snellman sanoo.
Lannoituksen kanssa on hyvä odottaa pidemmälle kevääseen.
– Liian aikainen lannoitus voi herätellä kasveja liian aikaisin. Lannoituksen kanssa kannattaa odottaa toukokuulle ja käyttää typpipitoista lannoitetta. Kannattaa huolellisesti noudattaa lannoitusohjeita, eikä laittaa samaa lannoitetta ihan kaikkialle pihalle. Esimerkiksi alppiruusuille on oma lannoitteensa, Snellman muistuttaa.
Kun nurmikko lumen alta pilkottaa, ei haravoimisesta Snellmanin mukaan tarvitse ottaa stressiä.
– Maan ollessa vielä kovin märkä ei haravaan kannata tarttua, sillä haravoiminen voi raapia maata liikaa. Isot, peittävät puunlehdet, kuten vaahteran lehdet on hyvä haravoida pois pihasta, jotta nurmikko pääsee hengittämään. Pienemmät lehdet voi jättää ja silputa vaikka ruohonleikkurilla. Maatuessaan lehdet ovat hyvää lannoitetta.
Lumen alta paljastuessaan nurmikolla voi näkyä ikäviä painaumia tai jääpoltetta.
– Kun maa on kuivunut, vahingoittuneet kohdat kannattaa haravoida hyvin ja laittaa uutta multaa ja siemeniä. Juhannuksena huonompia kohtia ei enää huomaa, Snellman toteaa.
Uusien kasvien istutuspuuhiin voi ryhtyä, kun maa ei ole enää jäässä.
– Toukokuun puolivälin jälkeen kannattaa tehdä ensimmäisiä istutuksia. Kesäkuun alussa voi olla vielä hallaöitä ja ne voivat olla tuhoisia kesäkukille. Hallaharsolla kannattaa torjua kylmyyttä ja suojata arat kasvit.
– Pihan perennoille on kesän alussa hyvä lisätä multaa, möyhentää maata ja tarvittaessa jakaa, Mia Snellman sanoo.
