Teksti: TS/Ella Airas-Salminen
Piikkiön yhtenäiskoulun sisäilmaongelmista on raportoitu jo vuodesta 2018.
– Osa koulun oppilaista ja henkilökunnasta oirehti jo silloin. Tänä vuonna olemme saaneet useita sisäilmailmoituksia sekä oppilaiden että opettajien osalta, koulun perusopetuksen rehtori Marko Kuuskorpi selvittää kuntotutkimuksen taustoja.
Uusimman huhtikuussa toteutetun kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tulokset osoittavat varsinkin yläasteen ja koulun keittiön puolella tarvittavan pikaisia sisäilmaa parantavia toimenpiteitä.
– Niin sanottuja hätäkorjauksia, kuten sisäilmaolosuhteita turvaavia ja varmistavia korjaustoimia, suoritetaan jo toukokuussa, kertoo Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.
Kaarinan tekninen lautakunta suuntasi koulun akuuteimpiin korjauksiin vuoden 2024 määrärahaksi 140 000 euroa. Rahoitus toteutetaan Ristikallion puukoulun vesikattoremontin määrärahoista sekä siirtämällä öljylämmityksestä luopumisen määrärahoja.
– Summalla pitäisi päästä ainakin alkuun, suunnittelun ja töiden edetessä selviää mikä kokonaisuus tulee olemaan, arvioi Haapasaari.
Suurin osa korjauksista on Haapasaaren mukaan määrä tehdä oppilaiden kesäloman aikana, jolloin väistötiloille ei tulisi tarvetta.
– Tähdätään siihen, että kesälomien aikana pystytään tekemään, ja tarpeen mukaan tila tai luokka kerrallaan sen jälkeen, Haapasaari kertoo.
Osa oppilaista muualle?
Koulun rehtorin mukaan aiheen ympärille on perustettu tilakeskuksen toimesta kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä, johon kuuluu hänen lisäkseen myös esimerkiksi työterveyden ja työsuojelun asiantuntijoita.
– Oletan, että työryhmässä tehdään sellaisia välittömiä ratkaisuja, joilla turvataan koulutyön jatkuminen normaalisti. Käyttäjinä henkilöstölle ja oppilaille tarvitaan luonnollisesti turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt, Kuuskorpi huomauttaa.
Piikkiön yhtenäiskoulun ei välttämättä tarvitse jatkua sen nykyisessä muodossa, osa koulun oppilaista voi olla mahdollista siirtää toisiin kouluihin, pohtii Jyrki Haapasaari. Hän lisää, että nämä asiat kuuluvat kuitenkin sivistystoimen pohdittavaksi.
Kymmeniä miljoonia
Piikkiön yhtenäiskoulu on rakennettu jo vuonna 1957. Kouluun on tehty laajennuksia 70-, 80- ja 2000-luvuilla. Rakennuksen ikä onkin teknisen johtajan mukaan sen suurin riskitekijä.
– Vanhimmat kohdat ovat heikoimmassa kunnossa. Jo kertaalleen tai kahdesti korjatut asiat alkavat olla jo uuden korjauksen tarpeessa, Haapasaari toteaa ja lisää, että rakennuksessa on myös paljon alkuperäistä jäljellä.
Sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta ala-asteen puolella, ja yläasteen puolella poikkeama on jo merkittävä. Yläasteen tiloissa havaittiin mikrobivaurioita useissa analyysituloksissa eri rakennekerroksissa.
Raportissa luetellaan mikrobilöydösten lisäksi puutteita muun muassa ilmanvaihdon säädöissä, ilmanvaihdossa on merkittäviä paine-eroja sekä kuitulähteitä, jotka ovat havaittu jo edellisessä kuntotutkimuksessa.
Mikäli kaikki raportissa ilmenneet ongelmakohdat ja muutoin tarpeelliseksi sekä mielekkääksi katsottavat vanhat rakenteet ja järjestelmät korjattaisiin, puhuttaisiin Haapasaaren mukaan kymmenistä miljoonista.
– Se tarkoittaisi mittavaa peruskorjausta, siinä on kuitenkin aina riski, ettei se riittäisi ja muutaman vuoden päästä alkaisi uudestaan tulla sisäilmatuntemuksia. Työlle ei myöskään saa rakennuttajalta takuuta, Haapasaari toteaa.
Parhaimmillaan vetovoimatekijä
Osittain tai kokonaan korjaamisen ja uudisrakentamisen välillä on Haapasaaren mukaan aina tehtävä tapauskohtainen punninta.
Ilmassa onkin ollut puhetta kokonaan uuden koulun rakentamisesta, se maksaisi Haapasaaren mukaan samanlaisena kokonaisuutena arviolta noin 40 miljoonaa.
Rehtori ei ota kantaa siihen, tulisiko nykyinen koulu peruskorjata vai rakentaa kokonaan uusi.
– Lähtökohta on se, että poliittiset päättäjät ja rakentamisen asiantuntijat tekevät päätökset. Nyt vain odotetaan kaupungilta yleisten periaatteiden mukaisia ratkaisuja, vastaavanlaisia korjauksia kuin Kaarinan muissakin kouluissa on toteutettu, Kuuskorpi toteaa.
Koulu on Kuuskorven mukaan ”parhaimmillaan vetovoimatekijä” Piikkiön alueelle.
