Aino Ivaldi ponnistaa niin pitkälle kuin korkeallekin: ”Lentopallo on kivaa ja hauskaa, yleisurheilu enemmän kilpailuhenkistä”

0
Piikkiön Kehityksen Aino Ivaldi viihtyy yleisurheilukenttien hiekkalaatikoilla. Työnäyte harjoituksista huhtikuun lopulta. Kuva: Julian Rauhaniemi

Kesän yleisurheilusesonki on hiljalleen käynnistymässä myös koleassa Pohjolassa. Paikallisista nuorista lupauksista silmällä kannattaa pitää esimerkiksi Piikkiön Kehityksen pian 15 vuotta täyttävää Aino Ivaldia, joka taitaa niin pituushypyn kuin kolmiloikankin koukerot.

Ivaldi menestyi viime kesänä loistavasti ikäluokkansa SM-kisoissa. Plakkariin tarttui 14-vuotiaiden tyttöjen viides sija pituudesta ja kahdeksas tila kolmiloikasta.

– Olen tyytyväinen siihen, miten edellinen kausi meni, Ivaldi kertoo harjoituksiensa lomassa Kaarinan keskusliikuntapuistossa.

Pituutta piikkiöläinen on ponkaissut parhaimmillaan 5.08 metriä ja kolmiloikkaa 10.63 metriä. Molemmat noteeraukset ovat viime kesältä. Talven hallikaudella Ivaldi ei aivan yltänyt ennätyslukemiinsa, mutta sijoittui silti 15-vuotiaiden tyttöjen kausitilastossa kolmiloikassa 10:nneksi (10.25) ja paljolti kilpaillussa pituushypyssä 19:nneksi (4.93).

Aino Ivaldi ponnisti itsensä pistesijalle sekä pituushypyssä että kolmiloikassa viimevuotisissa 14-vuotiaiden SM-kisoissa. Kuva: Julian Rauhaniemi

Monilajitaituri

Ivaldi ei tosin ehdi panostaa talvisin yleisurheiluun samalla tavoin kuin kesäisin. Hän nimittäin pelaa myös lentopalloa, eikä aika täten tahdo riittää molempien lajien täysipainoiseen harjoitteluun.

– Ainolla on talvella lentopallotreenit 3–4 kertaa viikossa ja siihen tietty pelit ja turnaukset vielä päälle. Me kävimme vastaavasti keskimäärin kerran viikossa harjoittelemassa Kupittaan urheiluhallissa, Ivaldin valmentaja Pirjo Ailanto toteaa.

Nyt fokus on kuitenkin siirtymässä yleisurheiluun. Pelit on tällä erää pelattu, ja lentopallon harjoittelusesonkikin on juuri päättymässä.

– Lentopallo on kivaa ja hauskaa, yleisurheilu enemmän kilpailuhenkistä, Ivaldi pohtii.

Tässä vaiheessa uraa nuoren urheilijan ei tarvitse vielä erikoistua.

– Ja lajitkin ovat sellaisia, että niiden harjoittelu tukee toisiaan, sekä Ivaldi että Ailanto alleviivaavat.

Pirjo Ailanto ohjeistaa Aino Ivaldia Kaarinan keskusliikuntapuistossa. Kuva: Julian Rauhaniemi

Niin, ponnistusvoimasta tuskin on haittaa pituushypyssä, kolmiloikassa saati lentopallossa. Ja on huomattava, että Ivaldi on menestynyt myös korkeushypyssä. Kaksi vuotta sitten kilpaillessaan 13-vuotiaiden sarjassa hän ylitti korkeuden 1.52 ja sijoittui ikäluokkansa kausitilastossa kahdeksanneksi.

Tällä erää Ivaldi keskittyy kuitenkin pituussuuntaisiin hyppylajeihin.

– Ehkä Aino innostuu vielä korkeudestakin, mutta minä en häntä painosta tai siihen pakota, Ailanto teroittaa.

Ivaldin nopeusominaisuudet kaipaavat kehittämistä hänen valmentajansa Pirjo Ailannon mukaan. Kuva: Julian Rauhaniemi

Vuosi kerrallaan

Aino Ivaldin kilpailukausi käynnistyy lauantaina 11. toukokuuta Kaarinan keskurilla. Ohjelmassa on tuolloin sadan metrin kiihkeä pyrähdys.

– Nopeutta tarvitaan lisää, siinä tulee takkiin muilta samanikäisiltä, Ailanto viittaa.

Perusasiat piikkiöläinen valmentajansa mukaan jo hallitsee.

– Kevyttä tekniikka- ja voimaharjoittelua on tehty, mutta potentiaalia kuormituksen nostamiseen on reilusti. Seinä tulee helposti vastaan, jos homma muuttuu totiseksi liian nopeasti, Ailanto näkee.

– Ja tietysti on sekin riski, että paikat hajoavat, hän lisää.

Loikkatreeniä, ja lennokkaasti kulkee. Kuva: Julian Rauhaniemi

Kesällä harjoittelu ohjelmoidaan pitkälti kilpailujen mukaan. Omassa leipälajissaan, tällä kertaa kolmiloikassa, Ivaldi mittelee näillä näkymin ensi kertaa Turussa 21. toukokuuta.

15-vuotiaiden SM-kisat järjestetään elokuun alussa Helsingissä.

– Tavoite on päästä pistesijoille (kahdeksan parhaan joukkoon), Ivaldi mainitsee.

Aino Ivaldi suhtautuu tavoitteisiinsa urheilijana kypsästi. Hän etenee urallaan vuosi kerrallaan. Kuva: Julian Rauhaniemi

Pian SM-kisojen jälkeen Ivaldi aloittaa yhdeksännen luokan Piikkiön yhtenäiskoulussa. Tulevaisuuteensa urheilijana hän suhtautuu kypsästi.

– Katsotaan vuosi kerrallaan, miltä tuntuu ja miten kehitys etenee.