Tiedeseminaari on palannut Kaarinan lukion kevätohjelmistoon muutaman vuoden tauon jälkeen. Keskiviikkona (8.5.) järjestetyssä tilaisuudessa opiskelijoille ja henkilökunnalle puhui kolme oman alansa absoluuttista asiantuntijaa.
Ensimmäisenä läsnäolijoille luennoi Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi, joka esiintyi Kaarinan lukiossa nyt jo kolmatta kertaa.
Biodiversiteetti on Sääksjärven kiteytyksen mukaan elämää sen eri ilmenemismuodoissa. Yleisimmin käytetty selkosuomennos käsitteelle lienee ”luonnon monimuotoisuus”.
Mutta voiko luontokadon pysäyttää? Sääksjärven mukaan toivoa on, joskin maapallon elämä hiipuu kiihtyvään tahtiin.
– Miljoona eliölajia on vaarassa hävitä, ja Suomen eliölajeista 12 prosenttia on uhanalaisia, Sääksjärvi tietää.
Maapallon nisäkäslajeista noin neljännes on asetettu uhanalaisten luokkaan. Niitä uhkaa siis lopullisen häviämisen vaara.
Työkalut käyttöön
Sääksjärvi muistuttaa, että luontokadon syyt on tunnistettu.
– Ihminen on aiheuttanut suuria muutoksia ekosysteemiimme. Metsästys ja ylikalastaminen, ilmastonmuutos, luontotyyppien häviäminen sekä saasteet aiheuttavat uhkakuvia luonnon monimuotoisuudelle, hän luettelee.
Luonnon köyhtyminen on nopeaa.
– Noin 15–20 prosenttia Amazonin sademetsän pinta-alasta on tuhottu viimeisen 40 vuoden aikana, Sääksjärvi havainnollistaa.
Mutta kuten hän toteaa, toivoa on edelleen.
– Meillä on tarvittavia työkaluja, niitä vain pitää hyödyntää. Luontoa on suojeltava ja ennallistettava, ymmärrystä on lisättävä. Monet toimet lähtevät poliittisista päätöksistä, Sääksjärvi alleviivaa.
Tutkijat ovat laskeneet, että luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.
– Teoriassa, Sääksjärvi teroittaa.
– Asenteita on muutettava. Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen on elämän suojelua, hän muotoilee.
KaLun oma kasvatti
Sääksjärven jälkeen mikkiin tarttui sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Stina Oksa, joka on Kaarinan lukion omia kasvatteja.
Oksa kuvailee itseään ”rumien lukujen ekonomistiksi”. Hän on kerännyt tunnettuutta paitsi perinteisessä myös sosiaalisessa mediassa, eritoten nuorten suosimassa Tiktokissa.
Mutta mitä rumat luvut oikein ovat?
– Ne ovat tilastoja heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä ja siitä, miten osalla suomalaisista väestödatan valossa menee, Oksa selventää.
– Rumat luvut voivat koskettaa ketä tahansa meistä jossain vaiheessa elämäämme huolimatta siitä, mikä on sosioekonominen taustamme, hän jatkaa.
Esitelmässään Oksa keskittyi väkivallan, päihteiden ja nuorten mielenterveyden rumiin lukuihin.
– Väkivaltaa esiintyy perinteisen muotonsa lisäksi myös digimaailmassa, hän alustaa.
Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli yhteensä 38 160 pahoinpitelyrikosta Suomessa.
– Siis noin neljä tapausta per tunti, Oksa huomauttaa.
Raportoitujen tapausten määrä kasvoi edeltäneestä vuodesta 12 prosentilla.
Naiset kohtaavat toistuvaa väkivaltaa useammin kuin miehet.
– Sikäli väkivalta on hyvin sukupuolittunutta. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa EU-maista toiseksi yleisintä, Oksa mainitsee.
Peräti 57 prosenttia suomalaisnaisista on kokenut väkivaltaa tai sillä uhkailua. Digitaalista väkivaltaa eli verkkohäirintää on kokenut joka neljäs 16–74-vuotias maamme kansalainen.
Raittius yleistyy, samoin mielenterveysongelmat
Viime vuonna toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan nuorten raittius on yleistynyt.
– 14 prosenttia vastanneista kertoi olevansa raittiita. Osuus on suurempi kuin koskaan ennen, Oksa toteaa.
Sähkösavukkeiden käyttökokeilut ovat sen sijaan kasvussa. Yleisimmin käytetty huume nuorten keskuudessa on kannabis: sitä kokeilleiden osuus on liki viisinkertaistunut 30 vuodessa (6 prosentista 29 prosenttiin 1992–2022).
Nuorten mielenterveysongelmatkin ovat yleistyneet viime vuosien aikana.
– Erityisesti tyttöjen masennus- ja ahdistusoireet ovat kasvussa, Oksa noteeraa.
Hyvinvointialueiden välillä on kuitenkin suuria eroja.
– Mielenterveysongelmien taustatekijöitä ovat esimerkiksi päihteet, koulutuksen puute ja osaamattomuuden tunne. Nämä kaikki aiheuttavat myös riskin syrjäytymiselle, Oksa korostaa.
”Miksi puhumme vain julkisen talouden kestävyydestä emmekä väestön kestävyydestä?”
Sävyeroja
Miten rumia lukuja voisi sitten kaunistaa?
– Väkivallan osalta ongelma on se, että tapaukset jäävät usein piiloon. Toistuvaa väkivaltaa kokeneista alle puolet kertovat asiasta eteenpäin, ja vain noin joka kymmenes uhri vie asian poliisille, Oksa painottaa.
– Digitaalisen väkivallan ehkäisemiseksi on lisättävä valvontaa, lainsäädäntöä ja yleistä tietoisuutta, hän lisää.
Nuoria koskevaan palveluvajeeseen on Oksan mukaan puututtava.
– Nuorisopsykiatrian kapasiteettia pitää parantaa. Yhteistyötä on tehtävä ja osaamista jaettava esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, aikuispsykiatrian, perhesosiaalityön ja lastensuojelun kesken.
Oksa pohtii, miksi tie- ja raidehankkeiden kuluerät nähdään myönteisinä investointeina, mutta soten kohdalla sävy muuttuu.
– Miksi puhumme vain julkisen talouden kestävyydestä emmekä väestön kestävyydestä? hän kysyy.
Keikahduspiste
Viimeisenä estradille asteli maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Hänen erikoisalaansa ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja globaalit ympäristökysymykset.
Aluksi Käyhkö muistutti, että sää ja ilmasto tarkoittavat eri asioita.
– Sään hetkittäiset vaihtelut voivat olla radikaalejakin. Ilmastoa sen sijaan tutkitaan vuosikymmenten aikajänteellä.
Käyhkö toisti Sääksjärven sanomaa: tulevaisuuden ilmasto ei ole ennalta määrätty.
– Luonnolla on kuitenkin omat reunaehtonsa ja kestävyytensä, hän korostaa.
Sekä Käyhkö että Sääksjärvi puhuivat keikahduspisteestä. Kun tietty raja-arvo ylitetään, vääjäämätön ilmiö leviää ja yleistyy nopeasti.
Ilmastolla on oma keikahduspisteensä. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 celsiusastetta esiteollisesta ajasta (1850–1900).
– Nykyisellä kehityksellä 1,5 celsiusasteen taso saavutetaan jo 2030-luvun alussa, Käyhkö sanoo.
Jos tuo 1,5 celsiuksen nousu realisoituu, aiheutuu maapallolle sekä pysyviä että väliaikaisia vahinkoja.
– Sään ääri-ilmiöt ja kuumuuden terveyshaitat lisääntyvät, maatalouden harjoittaminen vaikeutuu, Käyhkö listaa väliaikaisista vahingoista.
Peruuttamatonta vahinkoa aiheutuu esimerkiksi tuhoutuville koralliriutoille ja sukupuuttoon kuoleville eliölajeille.
– Jäätiköt sulavat ja rannikkotulvat yleistyvät, Käyhkö mainitsee.
”Tärkeintä on pitää maapallo asumiskelpoisena.”
Muutoshalukkuutta tarvitaan
Maapallon ja luonnon kestävyyttä mitataan niin sanotuilla planetaarisilla rajoilla, ihmiskunnan tilaa ja hyvinvointia sen sijaan sosiaalisilla rajoilla.
– Optimaalisessa tilanteessa ihminen elää hyvinvoivana eikä tuhoa luontoa, mutta tämä ihanne ei toteudu käytännössä missään päin maailmaa, Käyhkö sivaltaa.
Kehittyneissä valtioissa, kuten Suomessa, hyvinvointimittari näyttää vihreää: talous on kunnossa, sanitaatio toimii ja koulutusta on tarjolla. Samalla kuitenkin kulutamme luonnonvaroja kiihtyvään tahtiin.
Kehittyvissä valtioissa, kuten niin kutsutussa globaalissa etelässä, planetaarisia rajoja ei ylitetä mutta sosiaalinenkaan hyvinvointi ei toteudu.
Käyhkö painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteista on sovittava yhteisesti. Poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys kuten Ilari Sääksjärvikin totesi.
– Ihmisten ymmärrystä on lisättävä esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen avulla. Muutoshalukkuus on ensisijaista.
– Toki on tarkasteltava myös arvomaailmaa: mikä meille on tärkeää? Käyhkö viittaa.
Professori kiteyttää pääviestinsä luentonsa lopuksi.
– Tärkeintä on pitää maapallo asumiskelpoisena, hän päättää.
Opiskelijat aktiivisesti mukana
Kaarinan lukion tiedeseminaaria ei järjestetty koronavuosina. Viime keväänä tilaisuus peruuntui vesivahinkoevakon vuoksi.
– Tiedetoiminta ei kuitenkaan ole missään vaiheessa keskeytynyt. Olemme saaneet kuunnella esityksiä etäyhteydellä, Kaarinan lukion tiedekoordinaattorina yhdessä Ilmari Raevuoren kanssa toimiva Kristiina Tarkiainen huomauttaa.
Lukion opiskelijoilla on ollut merkittävä rooli seminaarin järjestelyissä.
– He hoitivat tekniikan, juonnot ja musiikkiesitykset. Nuoret ovat harjoitelleet ahkerasti, Tarkiainen kiittelee.
Tallenteita aikaisemmista tiedeseminaareista voi katsella Kaarinan lukion verkkosivuilta. Nauhoitteet löytyvät Tiedepainotus-valikon alta. Tuore seminaarikin tulee sinne katseltavaksi lähiviikkoina.
