Kirjava kettu -palkinto nuorten jännitysromaanille – kaunistelematon kerronta ja näyttävä kuvitus saivat kiitosta koululaisraadilta

0
Palkinnoksi kirjailijat Marko Laihinen ja Hanna Tähtinen saivat kettupatsaat, kukkakimput ja kortit. Palkinnot jakoi kilpailua ja raatia vetänyt kirjastonhoitaja Ana Rantala. Kuva: Eeria Niskakoski

Teksti: Eeria Niskakoski

Kirjava kettu -kirjallisuuskilpailun voittajaksi valikoitui tänä vuonna Hanna Tähtisen ja Marko Laihisen nuorten romaani Kaksi kuolemaa, monta elämää (2023, Puukenkki Kustannus).

Teos on nuorille, erityisesti yläkouluikäisille pojille, suunnattu helppolukuinen ja alle satasivuinen toimintakirja. Kirjassa käsitellään nuorten elämään liittyviä arkisia asioita, muun muassa ystävyyttä, mutta myös mutkikkaampia teemoja kuten rikollisuutta ja kuolemaa.

Kirjava kettu -kandidaatin tulee asua tai olla kotoisin Lounais-Suomesta. Aiemmin palkittua ei valita uudelleen, ja kirjan tuli olla julkaistu vuoden 2019 jälkeen. Kilpailu järjestettiin tuolloin viimeksi.

Hanna Tähtisen ja Marko Laihisen voittajateos on alle satasivuinen helppolukuinen jännitystarina. Teoksen on kuvittanut Emmi Oksa. Kuva: Eeria Niskakoski

Teos ja kohderyhmä kohtasivat

Kisan raati koostui Kotimäen koulun 6.- ja 8.-luokkalaisista oppilaista. Voittajasta oltiin raadin keskuudessa lähes yksimielisiä.

Kolme raatiin kuulunutta 6.-luokkalaista, Asta Häkkinen, Matilda Jäntti ja Hilma Kaerala antoivat kiitosta erityisesti kirjan jännittävistä tapahtumista ja realistisista teemoista.

– Monissa kirjoissa kaunistellaan paljon: maailma esitetään hyvänä paikkana, jossa kaikkien on hyvä olla, ja kirjoissa kaikki päättyy onnellisesti. Tämä kirja on vaihtelua siihen, Jäntti pohtii.

– Voittajateos on realistinen, ja siinä kerrotaan niistä nuorista, joilla asiat eivät mene niin hyvin. Se oli mielenkiintoista, Häkkinen täydentää.

Hanna Tähtistä ja Marko Laihista haastateltiin ennen palkintotilaisuutta. Haastattelijoina toimivat raadista Hilma Kaerala, Matilda Jäntti ja Asta Häkkinen. Kuva: Eeria Niskakoski

Palkinnon saaneet Laihinen ja Tähtinen kokivat merkitykselliseksi sen, että palkinnon myönsi nimenomaan nuorten raati. Aikuisista ja alan ammattilaisista koostuvat raadit voivat tulkita nuorten kirjoja hyvin erilaisista näkökulmista, mutta he eivät silti ole kohderyhmää.

– Tätä arvostaa enemmän, sillä olemme onnistuneet saavuttamaan tavoittelemamme kohderyhmän, Laihinen ja Tähtinen painottavat.

Nuorten lukuinnon vähentymisestä on uutisoitu ja keskusteltu mediassa paljonkin. Äidinkielen opettajana työskentelevä Tähtinen ja nuorisotyöntekijänä työskentelevä Laihinen halusivat päivittelyn ja huolipuheen sijaan tehdä asialle jotain konkreettista. Sitä kautta syntyi teos, jossa jännittävä toiminta yhdistyy erilaisten vaikeidenkin tunteiden välittämiseen ja selviytymiseen.

– Teoksessa ei ihannoida väkivaltaa, vaan näytetään haavoittuvia ihmisiä, nuoria ja aikuisia, jotka ovat oman elämänsä kanssa hukassa. Se myös opettaa nuorille elämän realiteetteja ja voi jopa pysäyttää lukijan, Tähtinen huomauttaa.

Asta Häkkinen, Matilda Jäntti ja Hilma Kaerala olivat osa kahdentoista oppilaan raatia. Raatilaiset palkittiin tehdystä työstä ruusuin ja kortein. Kuva: Eeria Niskakoski

Nopeasti luettavat kirjat ovat suosiossa

Lukukokemuksena kirja oli raatilaisten mukaan yllättävä. Kirjan tunnelmaa nuoret kuvailivat jännitteiseksi ja jopa synkäksi, mikä piti heidät otteessaan. Kirjaa lukiessa ei voinut aavistaa, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Jännityksen lisäksi raatilaiset katsoivat eduksi, että kirja oli nopea ja helppo lukea loppuun asti. Lukukokemuksessa esiin nousivat myös Emmi Oksan tekemät kuvitukset.

– Kuvitukset auttavat näkemään kirjan tapahtumat mielessä paremmin, Kaerala kertoo.

Palkintotilaisuudessa raatilaiset ja kirjailijat pääsivät juttelemaan ja herkuttelemaan yhdessä. Keskustelua heräsi teoksen mahdollisesta jatko-osasta, jota monet raatilaiset toivoivat. Kuva: Eeria Niskakoski

Tähtisen ja Laihisen mukaan helppolukuisille ja kuvitusta sisältäville kirjoille olisi enemmän kysyntää. Myös tapahtuman järjestänyt ja raatia vetänyt kirjastonhoitaja Ana Rantala kertoo, että lyhyemmät ja runouden piirteitä hyödyntävät säeromaanit ovat olleet enenevissä määrin nuorten suosiossa.

Kirjava Kettu -kilpailun tavoitteena on tuoda lounaissuomalaisia kirjailijoita tunnetuksi ja innostaa nuoria lukemaan, mutta Rantalan mukaan kilpailu nostaa esille myös lasten ja nuorten kirjallisuuden merkityksen nuorten lukuinnon tukemisessa.