Tasavallan presidentti palkitsee piikkiöläisen yhdeksän lapsen äidin: ”Äitiydestä olen oppinut ja ottanut motoksi sen, että tehtävänä on olla onnellinen”

0
Anna Välimäen mukaan äidin kannattaa tehdä aikaa myös itselleen jaksaakseen. Välimäki itse rentoutuu mielellään omenapuutarhassaan. Kuva: Eeria Niskakoski

Teksti: Eeria Niskakoski

Omenapuutarhassa laulavat linnut, kun Anna Välimäki, 44, kaataa kuppiin teetä ja kertoo miten lapset ovat juhlissa kiipeilleet puiden oksilla. Piikkiöläinen Välimäki on tulevana äitienpäivänä yksi 39 äidistä, joille tasavallan presidentti myöntää Suomen Valkoisen ruusun I luokan mitalin kultaristein. Merkki myönnetään ansioituneesta lasten ja nuorten kasvattamisesta sekä perhe-elämän edistämisestä.

Välimäki on yhdeksän lapsen äiti. Vanhimmat ovat muuttaneet jo pois kotoa, kun taas osa on vielä nuoria. Hän oli yllättynyt saadessaan kuulla tulleensa valituksi kunniamerkin saajaksi.

Välimäki ei ajattele olevansa täydellinen kasvattaja, eikä kyse ole suorituksesta tai siihen liittyvästä onnistumisesta. Kunniamerkkiä hänelle haki seurakunnan kautta tutuksi tullut ystävä, joka Välimäen mukaan jo ensimmäisessä tapaamisessa oli kiinnittänyt huomiota Välimäen lasten rauhalliseen ja avuliaaseen käyttäytymiseen.

Anna Välimäki soittaa työkseen ja opettaa lapsia muun muassa muskarissa. Kuva: Eeria Niskakoski

Arvot ja yhteisöllisyys

Lapsilleen Anna Välimäki haluaa opettaa omien arvojen mukaan toimimista ja yhteisöllisyyttä. Omien kokemusten ja tietojen välittäminen eteenpäin on tärkeää tulevaisuuden kannalta.

– Perheen arvot ovat arjen tiimellyksessä kaiken toiminnan takana ja ne ohjaavat myös vaikeina hetkinä, mikä näkyy lapsissa myös kodin ulkopuolella, hän huomauttaa.

Välimäki kertoo haluavansa opettaa lapsilleen yhteisöllisyyttä, jotta lapset voivat löytää ympärilleen tukea antavan sosiaalisen verkoston kuten hän on itse löytänyt.

Isossa perheessä Välimäki on todennut, ettei voi hallita lapsiaan, vaan opettaa vahvuuksien hyödyntämistä ja tarjota turvallisen kotiympäristön, jonne lapset voivat kutsua kavereita kylään. Se on hänelle keino olla avoin ja osa yhteisöä.

Monet kunniamerkin saaneista äideistä toimivat kasvatustyössä myös ydinperheensä ulkopuolella, niin tekee myös Välimäki. Omien lasten kasvattamisen lisäksi kanttorina työskentelevä Välimäki järjestää muskaritoimintaa eli musiikkikasvatusta lapsille.

Seurakunnassaan hän opettaa pikkulapsille virsiä. Välimäki näkee sen myös yhteisöön kasvattamisena, kun vielä lukutaidoton lapsi oppiikin laulamaan virren muiden mukana. Se on antoisa kokemus niin lapselle kuin hänelle itselleen.

”Joskus äitinä oleminen myös ihan vaan väsyttää.”

Onnellisuus auttaa jaksamaan

– Äitiydestä olen oppinut ja ottanut motoksi sen, että äidin tehtävä on olla onnellinen, Anna Välimäki kiteyttää.

Hän kertoo, että onnellisuus auttaa häntä jaksamaan. Vaikka perhe ja lasten kehittymisen näkeminen lisää onnellisuutta, perhe-elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan hänenkin matkalleen on sattunut monia haasteita ja esimerkiksi sairauksia, jotka ovat vaikeuttaneet jaksamista.

– Joskus äitinä oleminen myös ihan vaan väsyttää.

Lasten kanssa eläminen vaatii myös sitä, että äiti huolehtii omasta jaksamisestaan ja onnellisuudestaan. Silloin pitää ottaa aikaa itselle ja omille harrastuksille tai tehdä vaikeitakin valintoja, kuten vaihtaa jopa työpaikkaa, niin kuin Välimäki on itse tehnyt. Toisaalta hän painottaa myös sosiaalisen tukiverkoston merkitystä.

Välimäkeä auttavat jaksamaan myös puoliso ja ystävät, jotka ovat hänelle suuri voimavara. Puolison tuella hän voi keskittyä lasten kasvatuksessa omiin vahvuuksiinsa, joihin lukeutuu muun muassa luovuus ja seikkailullisuus.

– Vaikka minua nyt haastatellaan kunniamerkin saamisesta, on loppujen lopuksi tässä takana monet muutkin ihmiset, jotka auttavat minua eteenpäin, Välimäki naurahtaa.

Äitienpäivä

  • Äitienpäivää vietetään eri päivinä monissa osissa maailmaa, yleisimmin maalis- tai toukokuussa.
  • Suomessa äitienpäivä on toukokuun toisena sunnuntaina, ja se on yksi virallisista liputuspäivistä.
  • Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänkunniamerkkejä ansioituneille äideille.
  • Toukokuun toiseen sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista vuonna 1908.
  • Vuonna 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina.
  • Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 7. heinäkuuta 1918, nykyiselle paikalleen toukokuun toiseen sunnuntaihin äitienpäivä siirtyi Suomessa vuonna 1927.
  • Viralliseksi liputuspäiväksi äitienpäivä kohosi vuonna 1947.