Kolumni: Tikli tutuksi

0

Pysähdyn usein ihailemaan Kaarinan ensimmäistä muraalia. Se on maalattu vuonna 2018 Hovirinnantien ja Emännänkadun kulmassa olevan kerrostalon seinään. Siinä komeilee värikäs Kaarinan nimikkolintu tikli (carduelis carduelis). Latinankielinen nimi viittaa karhiaisiin, joiden siemenet ovat tiklin mieliravintoa.

Tikli on pieni ja eloisa peippolintu. Sen mustavalkoista päätä koristaa punainen naamio. Siivissä on keltaisen siipijuovan lisäksi mustaa ja valkoista. Korean ulkoasun vuoksi tiklistä tuli valitettavasti suosittu häkkilintu. Tikli on saanut nimensä helisevästä ja rytmikkäästä visertelystään ”tiklilitt”.

Tiklin voi bongata esimerkiksi kaupunkien puistoista tai lintulaudoilta. Pesimisajan jälkeen se voi lennähtää jopa sadan yksilön parvissa syömään siemeniä talventörröttäjistä.

Tiklillä on upea taiteisiin liittyvä historia, sillä se on kuvattu yli 500 renesanssiajan maalauksessa. Niistä tunnetuin lienee Leonardo da Vincin ”Madonna ja lapsi”. Ilmiön taustalla on taru, jonka mukaan tiklin kasvojen punainen väri on peräisin veripisarasta. Se pulpahti esiin tiklin kiskoessa piikkiä Jeesuksen orjantappurakruunusta. Näin tiklistä tuli kristuksen kärsimyksen symboli.

Carel Fabritiuksen tikli-maalauksella on keskeinen rooli Donna Tattin romaanissa Tikli (2014), joka on kansainvälinen menestysteos. Keskeistä kirjassa on menetyksen ja kuoleman käsittely. Antonio Vivaldin tiklille omistama huilukonsertto (Il Cardellino) on iloista kuunneltavaa.

Suosittelen iltakävelyä tikli-muraalia tutkailemaan. Se voi inspiroida tutustumaan tiklin elintapoihin ja värikkääseen historiaan kolumniani laajemmin.

 

Paula Hakala

Kaarinan oppaat ry