Punkkien esiintyvyys on lisääntynyt laajasti ympäri Eurooppaa. Puutiaisaviokuumetta eli TBE:tä on havaittu Varsinais-Suomessa eniten Turussa, Paraisilla, Kustavissa ja Naantalissa. Rokotepalvelun Rokotebussi kiertää kesällä antamassa ihmisille rokotuksia puutiaisaivokuumetta vastaan.
Puutiaisaivokuume on vaarallinen tauti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL raportoi viime vuonna 194 vakavasta tautitapauksesta.
Rokotepalvelun sairaanhoitaja Sanna Ahokannas oli rokottamassa Kaarinassa tiistaina 4. kesäkuuta. Rokotuksia on Ahokankaan mukana annettu Rokotebussissa huhtikuusta alkaen ja määrä lisääntyy kesää kohden. Ensimmäisen annoksen ottajia on viime vuotta enemmän.
– Ihmiset ovat havahtuneet siihen, että punkkeja on nyt paljon liikenteessä. Lomakausi on alkanut ja ihmiset suuntaavat mökeille ja saaristoon, jossa punkkeja on runsaasti.
Punkkeja esiintyy nykyään vesistöalueiden lisäksi myös kaupunkipuistoissa. Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut punkkien lisääntymiseen. Punkit aktivoituvat, kun lämpötila kipuaa viiteen celsiusasteeseen.
Puutiaiskausi kestää Suomessa yleensä huhti-toukokuusta lokakuun loppuun.
”On parempi torjua puutiaisaivokuume etukäteen, koska siihen ei ole parantavaa hoitoa.”
Ennaltaehkäisyä
Ahokannaksen mukaan Rokotebussilla käy kaikenikäisiä asiakkaita. Hän kannustaakin rokottautumaan, jos asia yhtään mietityttää.
– Rokottautuminen on aina vakavan sairauden ennaltaehkäisyä ja omasta terveydestä huolehtimista. On parempi torjua puutiaisaivokuume etukäteen, koska siihen ei ole parantavaa hoitoa, Ahokannas sanoo.
TBE-rokotukseen kuuluu kolme rokoteannosta, joista kaksi ensimmäistä suositellaan otettavaksi ennen puutiaiskautta. Kolmas annos otetaan 5–12 kuukauden kuluessa toisesta annoksesta. Rokotuksen antaman suojan säilyttämiseksi on muistettava ottaa myös tehosterokotteet.
Toiseen punkkien levittämään tautiin, borrelioosiin, ei ole toistaiseksi olemassa rokotetta, mutta sen valmistuminen on todennäköistä lähivuosina.
– Borrelioosi tarttuu hitaammin, ja se on hoidettavissa antibiooteilla. Borrelioosi on punkilla vatsassa, kun taas TBE on syljessä, josta se tarttuu välittömästi ihmiseen, Ahokannas selventää.
Puutarhassa touhuaminen sai suojautumaan
Kaarinalainen Tanja Raitolampi tuli rokottautumaan K-Supermarket Katariinan pihalla sijaitsevaan Rokotebussiin.
– Kauppareissun yhteydessä huomasin bussin ja päätin tulla ottamaan. Olen aikaisemmin miettinyt, että suojaus punkkeja vastaan olisi kyllä hyvä.
Raitolampi kertoo liikkuvansa paljon pihalla, joten hän uskoo rokotuksen tuottavan hyötyä.
– Puutarhassa tulee paljon touhuttua ja joskus liikun myös saaristossa. Punkit ovat todella inhottavia, enkä toivoisi niitä kyllä näkeväni.
Rokotebussin Raitolampi kokee hyödylliseksi, koska vastaanottoaikojen sopiminen voi olla haastavaa. Rokotuksesta jäi positiivinen olo.
– Aina vähän jännitän rokotuksia, mutta sairaanhoitaja pisti hyvin ja olin turvallisissa käsissä. Olen ottanut influenssarokotteita, enkä ole ikinä saanut niistä mitään haittavaikutuksia.
”Luotan suomalaiseen rokotusohjelmaan”
Helena Takkinen päätti rokottautua, koska sairasti syksyllä borrelioosin. Hän tuli ottamaan toisen tehosterokotteen.
– Olen rokotemyönteinen ihminen ja luotan suomalaiseen rokotusohjelmaan. Olen käyttänyt jonkin verran Rokotebussin palveluita.
Takkinen mökkeilee paljon, ja hän haluaa varmistua, ettei saa toistamiseen punkkien välittämää tartuntaa.
– Mökkeilen länsirannikolla, joten kaikki punkkien ehkäisyyn annettavat rokotukset ovat tervetulleita. Aion ottaa myös borrelioosirokotteen, kun sellainen tulee.
MIKÄ?
Puutiaisaivokuume
- Puutiaisaivokuume on usein oireeton. Vain 10–30 prosentille tartunnan saaneista ihmisistä kehittyy oireita punkin pureman jälkeen
- Oireet etenevät kahdessa vaiheessa. Ensioireet kestävät noin viikon ja niihin kuuluvat lievä kuume, päänsärky, pahoinvointi, yleinen sairaudentunne sekä nivelkivut
- Puutiaisaivokuumeen toinen vaihe kehittyy oireettoman vaiheen jälkeen kolmasosalle potilaista viruksen levitessä keskushermostoon ja aivokudokseen
- Varsinaiseen aivotulehdukseen liittyy usein kuumetta, päänsärkyä, pahoinvointia, niskajäykkyyttä ja valonarkuutta sekä neurologisia oireita, kuten kouristuksia, tajunnanhäiriöitä ja halvausoireita
Puutiaisaivokuume jätti ikuiset arvet kehoon: ”Ahdistuneisuushäiriö selitti fyysiset oireeni”
Pääkaupunkiseudulla Rokotebussissa sairaanhoitajana työskentelevä Jenny Skogström sairastui kesällä 2021 vakavaan puutiaisaivokuumeeseen. Hän oli sairastuessaan vain 19-vuotias. Skogström sai punkin kehoonsa, kun hän oli juhlimassa Inkoossa ystäviensä rapujuhlilla. Seuraavana päivänä hän havahtui kovaan kutinaan rintakehässään.
Kutinan syyksi paljastui punkki, jonka hän kävi poistamassa välittömästi. Kaksi viikkoa myöhemmin Skogströmillä oli epätavallista väsymystä ja hän saattoi nukkua lähemmäs viisitoista tuntia putkeen. Pian hän havahtui epätavallisiin oireisiin ja päätti lähteä lääkärikeskuksen päivystykseen.
– Olo alkoi olla todella huono. Yön aikana nousi korkea kuume sekä sellainen päänsärky, jota ei osaa selittää. Vapisin, huimasi ja halusin vain pois omasta kehostani hirveän olon takia, Skogström muistelee.
Skogströmille iski päivystyksessä kova paniikki. Hän pelkäsi kuolevansa siihen paikkaan. Päivystyksessä tehtiin sydänfilmi ja sähkökäyrätutkimukset. Lääkärit epäilivät kuitenkin paniikkikohtausta ja kovaa flunssaa, joten hänet lähetettiin kotiin lepäilemään.
Teho-osastolle
Olo ei kuitenkaan helpottanut ja Skogström oksensi useasti seuraavana yönä, joten hän hakeutui uudestaan päivystykseen. Päivystyksessä tehtiin lisää tutkimuksia, joiden tiimoilta epäiltiin virusperäistä aivokalvontulehdusta. Hänellä todettiin myös borrelioosi, jonka hän oli saanut toisesta punkista.
Skogströmillä alkoi seuraavana yönä yleishäiriö, jossa hänen puheensa muuttui puuromaiseksi. Tulehdus oli mennyt aivokudokseen ja hän joutui teho-osastolle viideksi päiväksi. Meilahden sairaalassa Skogström vietti yhteensä kolme viikkoa. Lääkärit eivät elätelleet turhia toiveita Jennyn selviytymisestä. Vanhempia ja siskoja kehotettiin saapumaan sairaalaan siltä varalta, ettei hän selviytyisi.
– He olivat sanoneet vanhemmilleni, että tähän sairauteen on menehtynyt nuoriakin ihmisiä. Minulla kävi hyvä tuuri ja selviydyin. Olin kuitenkin turhautunut, koska olotilani aaltoili jatkuvasti, välillä oli parempia päiviä ja toisena päivänä oli kauheat hermokivut. Olin ollut ennen todella menevä ihminen ja hyvässä kunnossa, Skogström kertoo.
”Vaikka toivuin fyysisesti, autonominen hermostoni oli jäänyt ylivireystilaan.”
Tauti jätti jälkensä
Kotiin päästyään Skogström ei saanut kolmeen kuukauteen nukkua yksin, vaan hänen piti olla tarkkailun alaisena. Hän vietti öitään poikaystävän kanssa sekä vanhempiensa luona.
Skogströmin parantuminen alkoi pikkuhiljaa. Tänä päivänä, liki kolme vuotta myöhemmin, kyseinen traumaattinen kokemus näkyy edelleen hänen elämässään. Skogström sai mielialalääkityksen ahdistuneisuushäiriöön.
– Vaikka toivuin fyysisesti, autonominen hermostoni oli jäänyt ylivireystilaan, enkä ymmärtänyt että fyysiset oireeni johtuvat siitä. Asiat pelottivat entistä enemmän, ja taistelin pitkään asian kanssa kunnes sain apua ja ymmärsin itsestäni enemmän, Skogström muistelee.
Hän kehottaa kaikkia ihmisiä ottamaan rokotuksen, koska ikinä ei voi tietää, kuinka pahaksi punkin aiheuttamat taudit voivat mennä. Skogström kokee tärkeäksi, että saa päivittäin omassa työssään Rokotepalvelussa jakaa ihmisille tarinaansa ja antaa heille suojaa tauteja vastaan.
– On hävettänyt myöhemmin, kun ihmiset ovat kyselleet, eikö rokotusta ollut silloin kun sairastuin. Rokotus punkkeihin oli jo olemassa ja olin harkinnut sen ottavani. Silti se oli jotenkin jäänyt, vaikka kaikki muut rokotukset olivatkin kunnossa. Taudin levinneisyys on tuplaantunut lähivuosina, joten toivon, että ihmiset ovat nyt fiksumpia ja ottavat rokotuksen, Skogström toteaa.
