Saksalaisen 17-vuotiaan Sören Hüsemannin vaihto-oppilasvuosi Kaarinassa lähestyy loppuaan, ja vuoteen on mahtunut monta ikimuistoista kokemusta. Yksi niistä on kenties perisuomalaisempi kuin mikään muu.
– Olemme käyneet lukuisia kertoja Järvelässä saunomassa ja avantouimassa. Se on ollut jotain sellaista, mitä en osannut kuvitellakaan. Todella mukavaa puuhaa, vaikken ihan isäntäperheen saunomistahdissa ole pysynytkään perässä, Hüsemann naurahtaa.
Hüsemann on asunut vuodenvaihteen jälkeen Littoisissa Maunun perheessä, ja ilmeisesti heillä saunominen on todellakin verissä.
– Hehän saunovat miltei joka toinen päivä. Se on vielä liikaa minullekin, vaikka saunomisesta ja avantouinnista onkin tullut oma vapaa-ajan suosikkini. Toki myös Kaarinan uimahalli on tullut tutuksi vuoden aikana.
”Idea on se, että Kaarinasta lähtee aina yksi oppilas vaihtoon muualle, ja myös Kaarinaan saapuu vuodeksi vaihto-oppilas muualta.”
Lapin luonto vaikutti
Viime syksyn Hüsemann asui Nurmisten perheessä Piikkiön Makarlassa, joten Kaarina on tullut tutuksi monesta kulmasta. Se kuuluukin Kaarinan Rotaryklubin järjestämään ja organisoimaan vaihto-oppilasvuoteen olennaisena osana.
– Meillä on ollut lähes jokaisena vuotena vuosivaihto-oppilas, minkä lisäksi on myös leirivaihtoa. Idea on se, että Kaarinasta lähtee aina yksi oppilas vaihtoon muualle, ja myös Kaarinaan saapuu vuodeksi vaihto-oppilas muualta. Tavallisimmin vaihto-oppilas on opiskellut vuoden Kaarinan lukiossa, mutta Sören opiskeli syksyn Turun klassillisessa lukiossa ja kevään Turun normaalikoulussa. Se on ollut logistisesti fiksua tällä kertaa, sanoo Kaarinan Rotaryklubin nuorisovaihtovastaava Jukka Korhonen.
Varsinaisen opiskelun lisäksi Rotaryklubin järjestämän vaihto-oppilasvuoden aikana nuori pääsee tutustumaan vaihtomaahansa monipuolisesti. Elokuussa Hüsemann leireili muiden Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Rotary-vaihto-oppilaiden kanssa Sastamalan Karkussa, ja onpa Hüsemann ehtinyt vuoden aikana vierailemaan kahdesti Lapissakin.
– Molemmat reissut Lappiin olivat kyllä mahtava kokemus. Luonto on niin erilaista siellä, ja totta kai lumen määrä yllätti myös, Hüsemann kertaa.
Suomi saa kehuja kouluvertailussa
Entä mitä Hüsemannille on jäänyt mieleen suomalaisesta koulumaailmasta? Lukion toista vuotta käyvä Hüsemann näkee suomalaisessa tavassa opiskella paljon etuja saksalaiseen tapaan verrattuna.
– Saksassa herätys on viideltä, ja tunnit koulussa alkavat jo aamuseitsemältä. Sen jälkeen opiskellaan hyvin pienillä tauoilla intensiivisesti iltapäivään asti, ja koulupäivän jälkeen olet todella väsynyt. Suomessa kouluun mennään myöhemmin, ja oppituntien väleissä on selkeät tauot jolloin ehtii taas valmistautua tai haukata happea ennen seuraavaa tuntia. Itse olen ainakin kokenut Suomen mallin paljon fiksummaksi, Hüsemann kehuu.
Myös tekniikassa on eroja, eikä Hüsemann näe sitä lainkaan huonona. Siinä missä Saksassa turvaudutaan edelleen paljon suomalaisesta näkökulmasta vanhoihin oppimismalleihin, eli opettajan vahvaan auktoriteettiasemaan, liitutauluihin ja piirtoheittimeen, ovat asiat Suomessa lähempänä nykyaikaa.
– Saksassa myös koulujen väleillä on valtava ero perustuen siihen, minkälaisen rahoituksen koulu on saanut. Osa kouluista on moderneja, mutta osa taas on todella kaukana perässä mitä tulee teknisiin apuvälineisiin ja opettajakunnan osaamiseen.
”Vaikka olen ollut miltei vuoden Suomessa, tuntuu etten ole nähnyt vielä läheskään kaikkea.”
Euro-tour päättää vaihtovuoden
Hüsemann on parhaillaan kiertämässä Itä-Eurooppaa Rotareiden vaihto-oppilasvuoteen perinteisesti kuuluvan Euro-tourin merkeissä. Viroon, Latviaan ja Liettuaan suuntautuva matka päättyy juuri juhannuksen alla, ja sitten on aika palata vielä viikoksi Kaarinaan.
– Olen kuullut paljon juhannuksesta, ja sen perusteella odotan kesän suomalaista juhlaa kyllä innolla. Katsotaan, mitä tapahtuu, Hüsemann hymyilee.
Kaarinasta takaisin Saksan Wardenburgiin hän aikoo viedä tukun kokemuksia ja muistoja, mutta myös ajatuksen siitä, että paluu Suomeen voi olla edessä hyvinkin pian.
– Ehdottomasti aion tulla takaisin. Vaikka olen ollut miltei vuoden Suomessa, tuntuu etten ole nähnyt vielä läheskään kaikkea, Hüsemann sanoo.
Kiinnostaisiko vaihto-oppilasvuosi?: Rotareiden nuorisovaihto
- Nuorisovaihto on rotareiden tunnetuimpia ohjelmia. Vuosittain yli 8 000 oppilasta maailmanlaajuisesti tutustuu rotareiden kautta erilaiseen kulttuuriin joko muutaman viikon leirillä tai viettämällä kokonaisen kouluvuoden ulkomailla.
- Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja riittävää itsenäisyyttä. Tärkeää on, että nuori itse on oman lähtöpäätöksensä takana.
- Isäntäperheet tai rotaryklubit eivät saa korvausta nuoren majoittamisesta, toiminta perustuu vapaaehtoiseen palvelutoimintaan. Nuori asuu isäntäperheessään perheenjäsenenä.
- Vuosivaihto ei ole vuosi turistina ulkomailla, vaan kouluvuosi eri maassa. Asut 2–4 isäntäperheessä ja tutustut erilaisten perheiden arkeen ja juhlaan. Käyt koulua ja harrastat kuten tekisit kotimaassakin, mutta nyt perheenjäsenenä uudessa ympäristössä.
- Suomesta vaihtoon lähtee vuosittain noin 130 nuorta. Saman verran ulkomaisia nuoria saapuu suomalaisiin perheisiin. Vaihtomaita on lukuisia, eniten nuoria lähtee Yhdysvaltoihin, Australiaan, Meksikoon, Brasiliaan ja Saksaan.
- Vuosivaihtoon haetaan vaihtovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Mikäli tulet valituksi, vaihtomatkasi alkaa seuraavan vuoden elokuussa.
- Kaarinassa toimii kaksi rotareiden paikallisyhdistystä: Kaarinan Rotaryklubi ja Piikkiön Rotaryklubi.Lähde: rotary.fi
