Kassunkulma on noin kahdensadan lajikkeen koti: ”Puutarha on hyvä silloin, kun se tuottaa iloa”

0
Kassunkulmasta löytyy monia hauskoja yksityiskohtia, kuten kissan pään muotoinen elementti. Kuva: Eeria Niskakoski

Teksti: Eeria Niskakoski

Piikkiöläisen Kassunkulman puutarhan vehreydessä on lajike jos toinenkin: esimerkiksi pioneja, kärhöjä, liljoja, laventelia, kuusia, tuijia ja piippuköynnöstä. 28 vuotta sitten 1 200 neliön omakotitalotontin piha oli peltomaata muutamaa puuta lukuun ottamatta, mutta nyt Kassunkulma-nimiseen puutarhaan astuessa tuntuu kuin kävelisi suoraan puutarhamyymälän mainokseen.

Piikkiöläisten Tarja ja Seppo Hietarannan Kassu-kissan mukaan nimetty yksityispuutarha on muodostunut vuosien saatossa noin kahdensadan eri lajikkeen kodiksi. Kaksikosta Tarja Hietaranta on ollut enemmän vastuussa istutuksista ja uusien lajien kokeilusta, kun taas Seppo Hietarannan vastuulla on pihan puiden ja kuusiaidan ylläpito sekä talon kunnosta huolehtiminen. Liki kolmen vuosikymmenen aikana piha on muuttunut monella tavalla, osittain kokeilujen, erehdysten ja sattumien mutta ennen kaikkea pitkäkestoisen harrastusinnon myötä.

Seppo ja Tarja Hietaranta ovat kasvattaneet ja hoitaneet puutarhaansa 28 vuoden ajan eri käyttötarpeiden mukaan. Kuva: Eeria Niskakoski

Vuosikymmeniä iloa

Vuonna 1996 Hietarantojen muuttaessa Piikkiöön piha oli avointa maata. Ensimmäisenä syksynä pariskunta istutti puita ja kuusiaidan, joka on nykyään heidän suosikkielementtinsä puutarhassa.

– Kuusiaita luo kehykset puutarhalle ja tarjoaa näkösuojaa, Tarja Hietaranta kertoo.

– Ja se pysyy vihreänä myös talvella, Seppo Hietaranta lisää.

Hietarannat rakensivat pihalleen kasvihuoneen, jonka tieltä vanha leikkimökki haluttiin siirtää muutaman metrin päähän. Leikkimökki keksittiin lopulta siirtää rullaratatekniikalla liikuttaen rakennelmaa puomien päällä. Kuva: Eeria Niskakoski

Seppo Hietarannan mukaan puutarha on tuonut iloa eri aikakausina. Lapsiperheaikana pihaa ovat värittäneet leikkikalusteet ja siellä on nähty elämää. Naapuruston lapset tulivat pelaamaan jalkapalloa ja maalitolppina toimivat pihan männyt, pihlajat ja kuuset.

Nurmikossa näkyy vieläkin menneiden leikkien jälkiä, mutta nykyään puutarha on ensisijaisesti pariskunnan harrastuksen ja esteettisen ilon lähde. Silmänilon lisäksi puutarhasta löytyy tarinallisia ja yllättäviäkin elementtejä, kuten Seppo Hietarannan lapsuudenkodin pihasta siirretty koivunkanto, ja vanhan Singer-ompelukonepöydän jalat.

Kuvassa on pihaa vahtiva Eemeli-kissa, jonka ulkotarhaa pariskunta kutsuu leikillisesti ”catwalkiksi”. Kuva: Eeria Niskakoski

Ilo on puutarhan tärkein tehtävä

Vaihtelua puutarhassa ovat aiheuttaneet vuodenajat, muuttuva ympäristö ja olosuhteet. Kaikki kasvit eivät ole selvinneet talven yli tai viihtyneet Kassunkulman savimaalla. Esimerkiksi kärhöt ja metsäkuusi ovat etsineet oikeaa paikkaa ja alustaa useampaan kertaan.

Seppo Hietarannan mukaan kuusten ja kuusiaidan leikkaaminen on aiheuttanut haasteita, ja tulevaisuudessa maapohjan muutokset, kuten puiden ja pensaiden kasvavat juuret voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi putkien kannalta.

– Harvalle kuitenkaan osuu kohdalle sellaista puutarhaa, jossa ei olisi mitään haasteita, Tarja Hietaranta huomauttaa.

Kuvassa näkyy Hietarantojen puutarha vuonna 1997, jolloin piha oli vielä avoin kuusiaidan ollessa yhä taimina.
Kuvassa puutarha vuonna 2019, 22 vuotta myöhemmin.

Pariskunta ei haasteista tai talven tappioista lannistu. Kun puutarhassa puuhaaminen on mieluisaa, käy kahdensadan lajikkeen istuttaminen kuin vahingossa. Tarja Hietaranta kertoo, että vaikka hän tavoittelee puutarhan kauneutta, tulee tekemisen hauskuus kaupanpäällisenä. Hyötyliikunnan lisäksi puutarhassa puuhaillessa ei pitkästy, koska aina on jotain tekemistä.

Puutarhan hoidon lisäksi Tarja on esimerkiksi valokuvannut puutarhan elämää. Tälläkin hetkellä kokeilussa on oman siirtonurmen kasvattaminen.

Hietarannat ovat löytäneet inspiraatioita ja elementtejä puutarhaansa esimerkiksi puutarha-aiheisista tv-ohjelmista. Kuva: Eeria Niskakoski

– Puutarha on hyvä silloin, kun se tuottaa iloa. Se on puutarhan tärkein tehtävä, Tarja Hietaranta tiivistää lopuksi.