Littoislainen Olivia Dahl keinuu Kotimäen koulun pihalla vastaillen samalla toimittajan kysymyksiin. Tällä viikolla ensimmäisen luokan aloittava tuleva koululainen ei jännitä koulun aloitusta.
– Se tuntuu kivalta. Eskarissa olen jo oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, hän huikkaa ja potkaisee lisää vauhtia.
Olivia olisi aloittanut koulunsa Ristikalliossa, mutta siellä alkavien korjaustöiden vuoksi koulumatka suuntaakin Kotimäen koulun pihalle. Koulumatkan pituus ei hirveästi muutu, sillä Olivian äidin luota on suunnilleen sama matka molempiin kouluihin. Isän kotoa matka Kotimäkeen on lyhyempi, ja silloin Olivia selviää matkasta kävellen kymmenessä minuutissa.
– Emme ole erikseen harjoitelleet koulumatkaa, mutta paikat ovat tuttuja. Aluksi matkaa varmaan kuljetaan yhdessä autolla ja kävellen, ja lopulta sitten pääsee isosiskon kanssa kävelemään yhtä matkaa, Olivian äiti Satu Dahl kertoo.
Samalla luokalla aloittaa monta eskarista tuttua lasta sekä kaksi parasta kaveria. Myös opettaja on entuudestaan tuttu, sillä hän toimi Olivian isosiskon Ellen Dahlin opettajana tämän aloittaessa ensimmäisen luokan. Varsinainen kouluun tutustuminen tehtiin Ristikallion tiloissa, joten uuteen koulurakennukseen tutustuminen on edessä ensimmäisinä koulupäivinä.
– Eskariporukalla ollaan kyllä käyty kirjastossa, Olivia sanoo. Littoisten kirjasto toimii samoissa tiloissa koulun kanssa.
Koulutarvikkeet on jo hankittu
Olivian koulureppua koristavat hevoset ja auringonkukkaset. Hän tunnustautuukin hevosten ystäväksi. Aiemmin ratsastusta tuli harrastettua säännöllisemmin, mutta tällä hetkellä hän ei käy millään tallilla vakituisesti.
– Kesällä kävin ratsastamassa vuononhevosilla Paimiossa, Olivia kertoo.
Repun lisäksi koulua varten on hankittu kiiltävä kissakuvioinen kansio ja pörröiset valkoiset sisätossut. Eskarissa käytössä ollut penaali saa jatkaa edelleen käytössä, ja koska kyniä ja kumeja löytyy kotoa jo reippaasti, niitä ei tarvinnut ostaa lisää.
Kun Olivialta kysyy, mitä tuntia hän eniten odottaa koulussa, hän vastaa empimättä välituntia. Läksyjä hän odottaa myös innolla, sillä niitä on kiva tehdä. Eskarissa kouluaineista on harjoiteltu jo ainakin liikuntaa, äidinkieltä ja matematiikkaa. Ensimmäisellä luokalla aloitetaan ensimmäinen vieras kieli, joka Olivian tapauksessa on englanti.
– Osaan jo laskea englanniksi yhdestä kymmeneen, sanoo Olivia ja todistaa väitteensä luettelemalla numerot sukkelaan roikkuessaan samalla kiipeilytelineessä.
Olivian vanhempia ekaluokkalaisen kouluun lähtö ei myöskään pahemmin jännitä. Syy tähän löytyy isosiskosta, joka on aloittanut koulutiensä jo muutama vuosi sitten.
– Kun ensimmäinen lapsi on jo kouluun saatu, niin toinen menee rutiinilla. Silloin ensimmäisellä kerralla kyllä jännitti kovasti, nauraa Olivian isä Thomas Dahl.
Poikkeusjärjestelyistä olisi toivottu parempaa tiedotusta
Yksi epävarmuutta herättävä tekijä Olivian koulutien aloituksessa on Kotimäen koulun väistötilojen viivästyminen. Entiset Ristikallion oppilaat piti sijoittaa Kotimäen koulun pihalle rakennettaviin väistötiloihin, mutta koska tilat eivät ehdi valmistua ennen koulun aloitusta, ei vanhemmilla ole tietoa, mihin Olivia luokkineen konkreettisesti koulussa sijoitetaan.
– Toukokuussa tuli kyllä sivistystoimelta viesti, että tilat eivät todennäköisesti valmistu, mutta he lupasivat tiedottaa asian etenemisestä. Sen jälkeen mitään viestiä ei ole kuulunut. Koen, että lupaus tiedotuksesta on petetty, Satu Dahl sanoo.
Vanhempien mukaan littoislaisten keskuudessa käydään aiheesta hyvinkin vilkasta keskustelua, mutta koska virallista tietoa ei vielä ole saatu, huhut ovat alkaneet pyöriä. Kaupungilta he olisivat toivoneet parempaa tiedotusta.
– Onneksi Olivia on niin rento tyyppi, ettei hän stressaa epävarmuudesta. Muiden lasten kohdalla tilanne voi kuitenkin olla toinen, Satu Dahl pohtii.
Thomas Dahl miettii isomman koulun liikennehaasteita. Kotimäen koululle johtavalla kevyenliikenteenväylällä ajetaan hänen mukaansa sähkömopolla kovilla nopeuksilla ja välillä jopa keulien.
– Koulumatka ehkä vähän hermostuttaa. Sähkömopoja on vaikea huomata, kun ne ovat niin hiljaisia, Thomas Dahl sanoo.
Koulun puolesta on luvattu pohtia tuntien aloituksen porrastamista, jotta kaikki koululaiset eivät saapuisi paikalle samaan aikaan. Satu Dahl pohtii silti, miten pienet eka- ja tokaluokkalaiset sopeutuvat vanhempien oppilaiden joukkoon.
– Isossa koulussa saattaa ekaluokkalaisten korviin kantautua sellaisia asioita, jotka niille eivät vielä kuulu, hän toteaa.
