Pitkänhuiskea nuorukainen rullaa kevyen näköisesti Kuusiston linnanraunioilta kohti Kaarinan keskustaa johtavaa Linnanrauniontietä. Vaikka kaikesta näkee, että nyt ei ole tosi kyseessä – ei lähellekään – liikkuu kilpapyörä silti sellaista vauhtia, että tavan työmatkapyöräilijällä olisi täysi työ pysyä perässä yhtä asvalttisuoraa pidempään.
Eikä ihme, sillä pyörän selässä on 16-vuotias littoislainen Emil Krogell, joka on pyöräillyt tavoitteellisesti jo kymmenkunta vuotta. Ja nyt hän on elämänsä siinä vaiheessa, jossa on aika mitata toden teolla mahdollisuudet tehdä pyöräilystä itselleen ammatti.
Sen takia Krogell haki paikkaa Ruotsin Falunista kilpapyöräilyyn keskittyneestä urheilulukiosta. Eikä pelkästään hakenut, vaan myös sai paikan. Opinnot alkavat maanantaina 19. elokuuta.
Hakuprosessi alkoi jo viime syksynä, jolloin edessä oli harjoittelupäivä Ruotsissa. Myöhemmin järjestettiin vielä haastattelu, ja opiskelupaikka varmistui helmikuussa. Krogell on jo ehtinyt sulatella uutista, mutta häntä ei alun perinkään jännittänyt.
– Ei sitä osannut vielä heti tuoreeltaan niin miettiä, mutta kieltämättä parin viime viikon aikana on alkanut jännittää. Onhan se iso hyppy, ja osin tuntemattomaan. Mutta tiedän, että siellä on hyvät olosuhteet harjoitella ja kehittyä. Siksi haluan sinne, Krogell sanoo päättäväisesti.
Talviurheilumekkaan pyöräilemään
Lukio sijaitsee talviurheilukeskuksestaan tutussa Falunissa Keski-Ruotsissa. Vaikka noin 40 000 asukkaan paikkakunta tunnetaan paremmin talviurheilumekkana, on siellä erittäin hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet kehittyä myös huipputason maantie- ja ratapyöräilijäksi. Krogellille kumpikin laji on mieleinen, ja hän aikoo jatkossakin jakaa treenitunteja molempien lajien välillä – kesällä maantie- ja talvella ratapainotteisesti.
– Suomessa ei ole ainuttakaan sisävelodromia, joten ratapyöräilyn harjoittelu on täällä ympärivuotisesti mahdotonta. Falunissa sellainen on, ja se on iso syy miksi Pohjoismaiden lupaavimmat pyöräilijät hakeutuvat sinne opiskelemaan. Koulutunneista yhdeksän voi viikon aikana käyttää treenaamiseen, minkä lisäksi pystyn viikonloppuisin tekemään ainakin yhden pidemmän, 4–5-tuntisen harjoituksen. Viikkotreenimäärä asettunee siis noin 13–14 tuntiin, Krogell laskee.
Kuulostaa hurjalta, mutta siihen nuorukainen on myös valmis.
– Olen jo tämän kesän pyrkinyt harjoittelemaan sen määrän viikossa, ja onhan se kieltämättä paljon, mutta koska haaveenani on kehittyä ammattipyöräilijäksi asti, vaatii se myös paljon työtä.
Käytännön asioita helpottaa huomattavasti se, että koulu järjestää Krogellille asunnon opintojen ajaksi.
Jääkö muutto Ruotsiin pysyväksi?
Lukio-opintojen on määrä kestää kolme vuotta, ja sen jälkeen Krogell toivoo olevansa sekä ylioppilas että huomattavasti parempi pyöräilijä. Treenituntien lisäksi iso etu Ruotsissa asumisessa on se, että samanikäisiä, huipputasolle mieliviä pyöräilijöitä on kymmeniä.
– Suomessa kun kisaamme, voi omassa sarjassani olla ehkä kuusi tai korkeintaan kymmenen pyöräilijää. Laji on kuitenkin sellainen, jossa isossa ryhmässä ajamisesta on etua kehityksen kannalta. Faluniin saapuu hyviä nuoria pyöräilijöitä eri puolilta Pohjoismaita ja on aina varmaa, että niin harjoituksiin kuin kisoihinkin on tarjolla enemmän kanssakilpailijoita.
Vaikka seuraavaksi Krogell kartuttaakin kilometrejä pitkälti Ruotsin maanteillä, ovat Kaarinan reitit tulleet tuttuakin tutummaksi viimeisten vuosien aikana. Hän kehuu seutua hyväksi pyöräilijän näkökulmasta.
– Esimerkiksi tämä Linnanrauniontie on oikein hyvä. Pidempiä lenkkejä varten 110-tie Paimion suuntaan on myös loistava, Turun Urheiluliittoa edustava Krogell mainitsee.
Sitä Krogell ei osaa vielä sanoa, palaako hän takaisin Suomeen kolmen vuoden päästä, kun lukio-opinnot Falunissa ovat ohi.
– Haluaisin päästä johonkin hyvään talliin, mutta mennään hetki kerrallaan, Krogell päättää.
