Turun hallinto-oikeus on hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarinan paikallisyhdistyksen tekemän valituksen, joka koski Ala-Lemun asemakaavaa. Valituksessa vaadittiin Kaarinan kaupunginvaltuuston viime marraskuussa tekemän päätöksen kumoamista, jossa hyväksyttiin Ala-Lemun asemakaava, sen muutos ja siihen liittyvät rakentamistapaohjeet.
Käytännössä kyse on Ala-Lemun kartanon asemakaavaratkaisusta, joka mahdollistaisi pientalojen rakentamisen Lemuntien varteen sekä korttelin itä- ja luoteisosaan. Itse kartano ei kuulu asemakaavamuutosalueeseen, mutta kartanomiljöö ohjaa alueen suunnittelua ja on osa tarkastelualuetta.
Valituksen perusteluissa mainittiin muun muassa, että hyväksytyn kaava-alueen rajaus on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, sillä asemakaavaan on sisällytetty alle puolet kartanon alueesta, ja esimerkiksi kartanon päärakennus on kokonaan kaava-alueen ulkopuolella. Valituksen mukaan näin suppea kaava-alue ei mahdollista luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamista riittävällä tavalla. Valituksessa vaadittiin, että maisemallisesti yhtenäinen kartanon alue tulisi sijoittaa yhdellä kertaa asemakaavaan.
Valittajan esittämiä uusia valitusperusteita ei tutkita, koska ne saapuivat hallinto-oikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen.
”Ainutlaatuinen virkistys- ja luontoalue”
Valituksessa korostetaan myös sitä, ettei asemakaavan sisältövaatimuksia ole noudatettu valmistelun aikana, ja kaava on siten valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden vastainen. Ala-Lemun nähdään olevan keskeinen osa Lemunniemeä, joka on luonnoltaan ja historialtaan arvokas ja ainutlaatuinen virkistys- ja luontoalue. Asemakaava sallii alueelle uutta rakennusoikeutta, millä on merkittäviä luonnonsuojelullisia, ympäristöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia, liikenteellisiä, yhdyskuntarakennetta koskevia ja muita vaikutuksia, valituksessa todetaan.
Hallinto-oikeuden ratkaisu asiassa oli syyskuussa lopulta yksimielinen: valittajan esittämiä uusia valitusperusteita ei tutkita, koska ne saapuivat hallinto-oikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen myös muilta osin, koska sen mukaan selvitysalueen laajuus ja jo aiemmin tehdyt selvitykset ovat riittäviä ja kaavamuutosalue muodostaa siten tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
Kaavaratkaisu ei myöskään ole rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaalimista koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Näissä oloissa kaavaratkaisussa on myös riittävästi otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Valtuuston päätös asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä ei siten ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, päätöksessä todetaan.
Tuoreimpaan päätökseen pitkään jatkuneessa saagassa voi hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
