Tunnelma Kaarinan Nuorisoteatterilla on innostunut ja väreilevä, jopa rento, vaikka ensi-iltaan on haastattelupäivänä aikaa vain puolitoista viikkoa.
– Harjoituskausi on edennyt tuotteliaasti ja kivuttomasti. Naurua ei ole puuttunut, Eemeli Henttu kiteyttää.
– On lumoavaa nähdä, kuinka näytelmä nousee kokoon, Valpuri Seikkula lisää.
Ohjaaja Johanna Parkkinen komppaa kahta näyttelijäänsä.
– Koko ajan mennään eteenpäin. Meillä on kasassa mieletön porukka.
Moninaiset taustat
Veden muisti saa ensi-iltansa lauantaina 5. lokakuuta. Edessä on kahden kuukauden mittainen esityskausi, joka pitää sisällään 22 näytöstä.
Produktion pyörät lähtivät pyörimään helmikuussa. Ohjaajaksi valittiin Salon Teatterin taiteellisena johtajana vuosina 2020–2022 toiminut Johanna Parkkinen.
Roolitustilaisuus pidettiin huhtikuussa. Näyttelijöitä Veden muistissa on kaikkiaan yhdeksän.
Haastattelutilaisuudessa ovat paikalla Eemeli Hentun ja Valpuri Seikkulan lisäksi Miksu Beets, Esteri Seikkula, Lahja Kärkkäinen ja Tiitus Pietilä. Osalla on taustallaan melko mittavaakin lavakokemusta, Miksu Beetsille tuotanto on ensimmäinen.
– Mutta olen ymmärtänyt kaiken ja päässyt hyvin mukaan, hän kiittelee.
Eemeli Hentulle Veden muisti on jo kolmas KaNuTe-produktio.
– Sanoisin tätä kotiteatterikseni, hän kiteyttää.
Tiitus Pietilä nousee ensimmäistä kertaa Nuorisoteatterin lavalle, joskin hän on ollut aikaisemmin auttelemassa muissa tehtävissä.
Lahja Kärkkäinen kuuli kehuja Johanna Parkkisesta ja päätti hakea mukaan. Pääroolin tulkitseva Esteri Seikkula on kavunnut teatteriestradeille jo liki kymmenen vuoden ajan, mutta KaNuTe on – tai oli – hänelle uusi tuttavuus.
Valpuri Seikkula on tehnyt kaikkea epookeista farsseihin.
– Tämä on ollut hieno ja valaiseva kokemus, hän kehaisee Veden muistiin viitaten.
Omannäköinen lopputulos
Veden muisti perustuu Emmi Itärannan vuonna 2012 julkaistuun Teemestarin kirja -romaaniin. Se sijoittuu suuren mullistuksen jälkeiseen dystooppiseen tulevaisuuteen, jossa maailman makean veden varannot ovat ehtyneet.
Veden muisti vie tulevaisuuden Pohjois-Suomeen, jossa armeijan kontrolloima tiukka veden säännöstely määrittää elämää. Teemestarin tyttärelle Norialle (Esteri Seikkula) uskotaan salaisuus suvun tarkkaan varjelemasta lähteestä. Samalla parhaan ystävän perhe tarvitsee puhdasta vettä selvitäkseen hengissä. Norialla on edessään valinta: jatkaako teemestarin perinnettä vai aloittaa uusi elämä toisaalla?
Itärannan käsikirjoitus voitti Teos-kustantamon fantasia- ja scifikirjoituskilpailun vuonna 2011. Valmiille teokselle myönnettiin seuraavana vuonna nuorille kirjailijoille suunnattu Kalevi Jäntin palkinto.
Kirjasta on tehty Veden vartija -elokuva (2022). Näytelmäsovituksia on kaikkiaan kolme, joista Kaarinassa nähdään Tommi Kainulaisen versio.
– Sovitus on melko uskollinen alkuperäiselle kirjalle. Elokuvaa emme yritä toisintaa, Parkkinen alleviivaa.
– Lopputulos on kuitenkin omannäköisemme, hän lisää.
”Roolit ovat ihmisen kokoisia, ja pienetkin hetket on hiottu kuntoon.”
Paljon paukkuja
Tuotannon starttitilaisuus pidettiin toukokuussa.
– Ryhmäydyimme ja luimme näytelmän läpi, Parkkinen alustaa.
Näyttelijät pitivät sydänkesällä reilun kahden kuukauden loman, jonka aikana vuorosanoja ja tulkintaa toki sisäistettiin. Varsinainen harjoituskausi käynnistyi elokuussa.
– Treenirupeama on ollut tiivis. Olemme pitäneet kiinni kiinteistä harjoituspäivistä ja -ajoista, Parkkinen kertoo.
Vastoinkäymisiltä vältyttiin.
– Kokonaisuus on edennyt tosi nopeassa ajassa. Olemme toisaalta tehneet paljon töitä sen eteen, Esteri Seikkula teroittaa.
– Jokaiseen näyttelijään on laitettu paljon paukkuja. Roolit ovat ihmisen kokoisia, ja pienetkin hetket on hiottu kuntoon, Valpuri Seikkula jatkaa.
Johanna Parkkinen korostaa näyttelijöiden nähneen paljon vaivaa.
– He ovat rakentaneet roolinsa itse, hän täsmentää.
Projektista projektiin
Koko tuotantotiimi odottaa ensi-iltaa ja tulevaa esityskautta innolla.
– Olo on varma, keskeneräisyyden tunne puuttuu, Eemeli Henttu sanoittaa.
Työryhmässä on mukana Johanna Parkkisen vanhoja tuttuja. Hän toteutti yhdessä Pirita Lindénin (lavastus, puvustus, tarpeisto), Timo A. Aallon (valosuunnittelu) ja Marcus Lindénin (ääni- ja graafinen suunnittelu) kanssa Kurjat-näytelmän Salon Teatterille vuonna 2022. Salon kaupunki palkitsi sittemmin sen vuoden 2022 kulttuuritekona.
Kulttuurialan freelancer ei voi jäädä tuleen makaamaan. Marraskuussa Parkkisen voi nähdä Turun Kaupunginteatterin lavalla, kun ensi-iltansa saa taaperoille suunnattu tunnelmallinen Minä tykkään nyt -esitys.
– Projektit etenevät osin limittäin. Tänäänkin (haastattelupäivänä) olin Turun-tuotantoon liittyvässä palaverissa, Parkkinen mainitsee.
Veden muisti Kaarinan Nuorisoteatterissa 5.10.–7.12.
KaNuTen loppu oli lähellä
Veden muisti on Kaarinan Nuorisoteatterin ensimmäinen produktio sitten vuonna 2022 esitetyn Minä en pelkää -näytelmän. Teatteriyhdistyksen elo olikin vaarassa päättyä kokonaan: johtokunnassa oli viime vuonna vain yksi henkilö, eikä käytännön toimintaa ollut täten mahdollista pyörittää.
KaNuTe joutui koronavuosina perumaan tai supistamaan tuotantojaan, joissa treenit olivat loppusuoralla ja lavasteet sekä valot hankittuina. Lipputuloja jäi saamatta, velkaa kertyi, ja yhtäkkiä nettisivutkin katosivat, kun verkkotunnus vanheni ja toinen taho nappasi sen. Viimeinen tikki oli, kun kaupungin vuoden 2022 avustushaku meni erehdyksissä sivu suun.
Mukana oli vain puheenjohtaja Heidi Hämäläinen. Vielä viime joulukuussa teatterin taru näytti taputellulta.
KaNuTessa aiemmin pyörinyt ja sen johtokunnassa toiminut Vilja Eteläkoski havahtui siihen, että teatterin toiminta oli hiipunut. Hän pisti viestiä Hämäläiselle ja kysyi, mikä on homman nimi.
– KaNuTe on ollut niin merkittävä minulle ja monelle muulle nuorelle, että en pystynyt elämään sen kanssa, jos teatteri olisi vain lakkautettu, Eteläkoski kertoi Kaarina-lehdelle helmikuussa.
– Muutos vaati sen, että joku toinen tuli ja sanoi, että tämä onnistuu vielä, Hämäläinen totesi.
Eteläkoskesta tuli seuran puheenjohtaja, Hämäläisestä varapuheenjohtaja, ja johtokuntaan saatiin muitakin jäseniä. Toiminta polkaistiin käyntiin heti alkuvuodesta: keväällä yhdistys järjesti kurssit näyttelijäntyöstä ja musiikkiteatterista.
