Rakkaudesta elokuviin – ”Mitä monipuolisempaa ja rikkaampaa kulttuuritarjonta on, sitä enemmän se tuottaa yhteiskunnalle”

0
"Kulttuuri nähdään luksuksena, ja siihen suhtaudutaan vihamielisesti. Mutta se on paljon muutakin kuin oopperaa ja teatteria. Ruohonjuuritason toimijoita on valtavasti. Kulttuuri kuuluu olennaisesti meidän kaikkien arkeen, vaikkemme tule niin ehkä ajatelleeksi", Juha Rosenqvist muistuttaa. Kuva: Julian Rauhaniemi

Vuosi 1997. Joukko Turun yliopiston opiskelijoita kokoontuu aivoriiheen. Heitä kaikkia yhdistää kiinnostus elokuviin.

Internet on vasta lapsenkengissä, mutta ryhmällä on intohimoinen tavoite: se haluaa perustaa verkkolehden, joka pureutuu elokuviin osin kansankielisestä ja osin akateemisesta näkökulmasta.

Loppu on yhä jatkuvaa historiaa. Film-O-Holicia ja WiderScreeniä julkaistaan netissä edelleen, vaikka vettä on virrannut Aurajoessa litrakaupalla.

Kahden verkkojulkaisun taustalla toimii vuonna 1998 perustettu Filmiverkko-yhdistys. Sen asianhoitajana häärii kuusistolainen Juha Rosenqvist. Hän on myös Film-O-Holicin päätoimittaja.

”Veimme lähetyksiämme internetiin ensimmäisten joukossa.”

Alansa pioneereja

Juha Rosenqvist kuuluu Filmiverkon perustajajäseniin. Hän työskenteli vuosituhannen lopulla Turun lähiradioyhdistyksessä eli tuttavallisemmin Radio Robin Hoodissa.

– Lähiradioyhdistys oli pioneeri digitaalisessa julkaisemisessa. Veimme lähetyksiämme internetiin ensimmäisten joukossa, Rosenqvist muistelee.

Verkkolehden perustaminen oli alun alkaenkin opiskelijajoukon ideana.

– Se koettiin kustannustehokkaaksi. Vaikka emme julkaisseet paperiversiota, tekeminen oli samanlaista kuin printtilehdessä. Sittemmin nettimaailma on tietenkin kehittynyt valtavasti, Rosenqvist toteaa.

– Ajatuksemme oli, että kaikki mitä nettiin laitetaan, pysyykin siellä. Toisaalta materiaalin on oltava kaikkien saatavissa, hän jatkaa.

Film-O-Holicia ja WiderScreeniä on siis päivitetty yli 25 vuoden ajan. Ne ovat tiettävästi vanhimpien sellaisten julkaisujen joukossa, jotka toimivat vain netissä ja ovat yhä olemassa.

Arkistojen kätköistä vuodelta 2000. Film-O-Holicin päätoimittaja Juha Rosenqvist on oikealla. Kuvassa myös WiderScreenin silloinen vastaava toimittaja Kimmo Ahonen ja toimitussihteeri Janne Rosenqvist. Kuva: TS-arkisto/Arto Takala

Akateemista ja vähemmän akateemista

Film-O-Holic on viikoittain julkaistava elokuvakulttuurin ajankohtaisjulkaisu, joka sisältää pääasiassa arvosteluja, haastatteluja ja artikkeleita. Sen toimituskunnassa on mukana noin 30 henkilöä ympäri Suomen.

WiderScreen on puolestaan elokuva- ja audiovisuaaliseen kulttuuriin keskittyvä akateeminen artikkeli- ja esseekokoelma, jota julkaistaan muutaman numeron verran vuodessa. Tarkoituksena on tuoda tarkasteluun paitsi alan ajankohtaista tutkimusta myös tarjota foorumi uusille ja mielenkiintoisille näkökulmille sekä puheenvuoroille.

WiderScreen muuttui vuonna 2012 kokonaan vertaisarviointiin perustavaksi akateemiseksi julkaisuksi. Toimituskunnan jäsenet, kirjoittajat ja arvioitsijat edustavat elokuva- ja mediatutkimuksen, historiantutkimuksen, viestintätutkimuksen, pelitutkimuksen, visuaalisen kulttuurin sekä digitaalisen kulttuurin oppialoja.

WiderScreenin päätoimittajana toimii digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Petri Saarikoski. Juha Rosenqvistkin kuuluu julkaisun toimitusrinkiin.

Filmiverkko ry julkaisi vuonna 2003 teoksen suomalaisesta nykyelokuvasta. Teoksen nimi on ”Taju kankaalle – uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa”, ja se toimitettiin yhteistyössä Kirja-Auroran kanssa. Jatko-osaa suunniteltiin julkaistavaksi vuonna 2023, mutta fyysiseen kirjaversioon ei löytynyt rahoitusta. Aineisto levitettiin lopulta WiderScreenissä. Kuva: Julian Rauhaniemi

Rakkaudesta lajiin

Siinä missä WiderScreenin toimituskuntalaiset edustavat kotimaisia ja ulkomaisia korkeakouluja, Film-O-Holicin kirjoittajat tulevat hyvinkin erilaisista taustoista.

– Mukana on esimerkiksi journalismin ammattilaisia, tutkijoita ja opiskelijoita. Meitä kaikkia yhdistää kiinnostus elokuvia ja elokuvakulttuuria kohtaan, Rosenqvist kiteyttää.

Film-O-Holic eli kukoistustaan 2000-luvun alussa. Tuolloin toimituskuntaan kuului Rosenqvistin arvion mukaan noin 50–60 henkilöä.

– Opiskelijoita ja nuorempaa väkeä on nykyään vaikeampaa saada mukaan. Sisällöntuotanto on toisinaan vanhan kaartin harteilla, Rosenqvist kiteyttää.

Film-O-Holicin toimittajat käyvät esimerkiksi erikseen järjestettävissä lehdistönäytöksissä.

– Osa kirjoittaa aktiivisemmin, osa hiukan harvemmin. Minä paikkaan tarvittaessa, Rosenqvist mainitsee.

Tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, eli palkkaa ei makseta. Poikkeuksen muodostavat laajemmat henkilöhaastattelut, joista annetaan nimellinen palkkio.

Rosenqvist itse saa pientä korvausta Filmiverkko-yhdistyksen pyörittämisestä. Hän tekee myös freelance-toimittajan ja tietokirjailijan töitä.

– Teemme yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Olen käynyt vetämässä opiskelijoille esimerkiksi kirjoitus- ja kritiikkityöpajoja, Rosenqvist huomauttaa.

”Resurssit ovat suuri kysymysmerkki.”

Luksusta ja vihamielisyyttä

Film-O-Holicilla on noin 15 000–20 000 kuukausikävijää. Vakituisia ja aktiivisia lukijoita on muutama tuhat.

– Kohdistamme sisältömme elokuvaharrastajille, mutta kirjoitukset ovat silti kansantajuisia, Rosenqvist alleviivaa.

Hän uskoo, että Film-O-Holicille ja WiderScreenille riittää kysyntää jatkossakin. Vaikka toimituskunta on vuosien saatossa pienentynyt, tekijöitäkin piisaa.

Huolenaiheitakin on.

– Resurssit ovat suuri kysymysmerkki. Vaikka yhteisömme on pieni, meillä on omat menomme. Toimintamme ei ole markkinaehtoista, Rosenqvist painottaa.

Kulttuurikeskustelu on Rosenqvistin mukaan polarisoitunutta.

– Kulttuuri nähdään luksuksena, ja siihen suhtaudutaan vihamielisesti. Mutta se on paljon muutakin kuin oopperaa ja teatteria. Ruohonjuuritason toimijoita on valtavasti, Rosenqvist aloittaa.

– Mitä monipuolisempaa ja rikkaampaa kulttuuritarjonta on, sitä enemmän se tuottaa yhteiskunnalle. Kulttuuri kuuluu olennaisesti meidän kaikkien arkeen, vaikkemme tule niin ehkä ajatelleeksi, hän päättää.