Valtuustoaloitteita tukimastosta, vesialueista ja vastavalmistuneesta sillasta

0
Syyskauden ensimmäinen valtuustokokous käynnistymässä Kaarina-salin kirkkaissa valoissa. Kuva: Julian Rauhaniemi

Kaarinan kaupunginvaltuuston maanantaisessa (2.9.) kokouksessa jätettiin kolme valtuustoaloitetta, joista jokaisella on kannatusta yli puoluerajojen.

Päivi Huhtanen (vihr.) esitteli aloitteen, joka liittyy Vesitorninmäelle kaavailtuun viestiliikennemastoon. Noin 50-metriselle mastolle on haettu kaupungilta toimenpidelupaa. Toteutuessaan masto kohoaisi miltei 20 metriä vesitornia korkeammalle ja muuttaisi täten totuttua maisemakuvaa.

Vesitorninmäki on luontonsa puolesta tärkeä virkistysalue. Aloitteessa todetaan olevan väistämätöntä, että tukiaseman harukset rajoittavat liikkumista esimerkiksi putoavan jään takia. Aseman tyvelle sijoitettava rakennus laitteineen pitää melua, joka rikkoo sitä luonnonrauhaa, jonka mäellä voi nyt tavoittaa, aloitteessa painotetaan.

Allekirjoittajat edellyttävät, että ennen toimenpideluvan käsittelyä ja ratkaisua tulee selvittää tukiasemasta aiheutuvat haitat, mukaan lukien maisemallinen merkitys.

Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä tuotiin ilmi, että Kaarinaan kaavaillaan rakennettavaksi useita muitakin tukimastoja. Kaarina-lehti kirjoitti Raadelmaan suunnitellusta linkkimastosta kesäkuussa.

Piikkiönlahti Kuusiston linnanraunioiden taustalla. Kuva: Jan Sundman

Ennallistamisessa on kova työ

Hannu Rautasen (vihr.) esittelemässä aloitteessa ehdotetaan, että Kaarinan kaupunki varaa vuosittain merkittävän ja riittävän määrärahan paikallisen merialueen ja Littoistenjärven ennallistamiseen.

Aloitteessa muistutetaan, että vesialueiden ennallistamisessa on vuosikymmenten työ. Siten kaupungin olisi tarpeen varata rahaa kyseiseen työhön joka vuosi.

Yhteistyö muiden kuntien ja toimijoiden kanssa on hyödyllistä ja aloitteen mukaan tarpeen. Littoistenjärveä on kunnostettu Liedon kaupungin kanssa. Piikkiönlahden rehevöitymiskehitystä yritetään hillitä ensi kertaa omalla hankkeella.

Meren ja Littoistenjärven hygieenisyys sekä tila ovat paitsi hyvinvointi- ja terveyskysymyksiä myös virkistyskäytön ja vesiluonnon monimuotoisuuden turvaamista, aloitteessa teroitetaan.

Littoistenjärven osakaskunnat kokoontuvat sääntömääräiseen vuosikokoukseensa tiistaina 3. syyskuuta. Kokouksessa on määrä päättää Littoistenjärven kunnostuksen suunnittelun käynnistämisestä sekä osallistumisesta kasvillisuuden korjuuseen.

Järvellä tehtiin kansallista huomiota herättänyt kemikaalikunnostus vuonna 2017. Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan väistyvä puheenjohtaja Jukka Heikkilä totesi heinäkuussa, että toimenpide jouduttaneen uusimaan muutaman vuoden kuluessa.

Kuusistonsalmen uusi silta avautui liikenteelle elokuussa. Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus

Vahva kaide uudelle sillalle

Liinu Leiwon (vihr.) selostamassa valtuustoaloitteessa pyydetään kaupunkia neuvottelemaan Väyläviraston ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen kanssa Kuusistonsalmen uuden sillan liikenneturvallisuuden parantamisesta. Ratkaisuksi toivotaan vahvaa kaidetta ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin.

Vastavalmistuneen sillan ajorata on erotettu kevyen liikenteen väylästä parikymmentä senttiä korkealla reunakivellä ja puoli metriä leveällä laatoituksella. Aloitteessa muistutetaan sillan olevan osa seudullista valtatietä: sitä pitkin kulkee paljon raskaita ajoneuvoja, muuta liikennettä ja esimerkiksi koululaisia.

Aloitteessa viitataan suistumisonnettomuuden vaaraan. Uhka on olemassa erityisesti talvikeleillä. Siksi sillan turvallisuus tulisi taata samanlaisella vahvalla kaiteella, joka on asennettu sillan Kuusiston puoleiseen mäkeen.