Teksti: Perttu Hemminki
”Pilveen jo häipyy kuu, kuin onni, jonka annoin pois”, lauletaan vanhassa iskelmässä. Mutta voiko onnen löytää uudelleen?
Tähän antaa vastauksen – mahdollisesti – Kaarina-Teatterin tämän syksyn näytelmä: Anneli Pukeman 40 vuotta sitten käsikirjoittama, Eija-Irmeli Lahden ohjaama komedia Rakastettu Johansson.
Mutta mikä on tämä vanhapoika Johansson? Ja rakastaako häntä loppupeleissä kukaan?
– Näytelmässä on kovaakin menoa ja melskettä, mutta myös suvantopaikkoja, joissa mennään aika syvälle elämänmakuisiin asioihin, luonnehtii ohjaaja Lahti.
– Yksinäisyys on tärkeä teema, ja kyse on myös rakkauden kaipuusta.
”Meillä on mukava teksti, taitava ohjaaja ja hyvä jengi.”
Komediaa on toivottu
”Yöt ovat pitkiä ja ikäviä yksin”, sanoo dramaattisen eron kokenut näytelmän roolihenkilö Emmi (Ritva Huotari).
Kyse ei ole mistä tahansa tekstistä, vaan Suomen Kansallisteatterissa käsikirjoituskilpailun myötä vuonna 1988 ensi-iltansa saaneesta laatukomediasta.
– Meillä on mukava teksti, taitava ohjaaja ja hyvä jengi, sanoo Kaarina-Teatteri ry:n puheenjohtaja Pentti Kallio.
– Teatterimme saavutti viime vuonna 40 vuoden rajapyykin. Juhlinnan lomassa tehtiin kysely koskien teatterissakävijöiden toiveita ohjelmiston suhteen. Perinteinen, laadukas komedia sai suuren suosion, ja tähän toiveeseen olemme nyt vastaamassa.
Rakastettu Johansson saa Kaarina-Teatterin ensi-iltansa perjantaina 11. lokakuuta.
– Pari kenraalia ja 27 näytöstä. Lippujen myynti on sujunut hyvin, mutta toki paikkoja on vielä jäljellä useisiin näytöksiin, Kallio kertoo.
Tarhassa alkaa tapahtua?
Kyseessä on kesäinen komedia kaupungin omistaman, Minkkitarhaksi kutsutun eläkeläisten vuokratalon asukkaista. Tapahtumapaikkana on talon pihapiiri, jossa liikuskelee monenlaista väkeä, muitakin kuin asukkaita.
Mutta Johansson pysyttelee visusti omissa oloissaan.
Harjoituksia seuratessa aistii, että pihapiirin tuoksinaan on tulossa jonkinlainen käänne. Mutta minkälainen se mahtaa olla laatuaan?
Ohjaaja Eija-Irmeli Lahti luonnehtii näytelmää arjenmakuiseksi ja ihmisläheiseksi. Vaikka tummiakin sävyjä löytyy, on tekstin yleisilme hauska, jopa toivorikas.
”Mitä pitemmälle harjoituksissa on edetty, sitä paremmalta näytelmä tuntuu.”
”Yhä paremmalta tuntuu”
Näyttelijät ovat vähin erin päässeet tekstiin sisään, ja tekeminen on nyt kovasti mieluisaa.
– Mitä pitemmälle harjoituksissa on edetty, sitä paremmalta näytelmä tuntuu, sanoo Kårea esittävä Hannu Rinne.
– Surua ja rakkautta laidasta laitaan, kiteyttää Saimia esittävä Tuula Virtanen.
– Ohjaajamme Eikku saa kohtauksiin aika pienin konstein lisää huumoria ja elävyyttä, kehuu Ritva Tuulari.
– Tätä näytelmää alkaa pikkuhiljaa rakastaa, tuumii Mäkeä esittävä Ari Lehtinen.
Eija-Irmeli Lahti on ryhmäänsä tyytyväinen:
– He ovat sitoutuneita ja ottavat ohjausta hyvin vastaan. Ja ryhmässä on erinomainen henki.
Rakastettu Johansson Kaarina-Teatterissa 11.10.–13.12.
