Kaarinan Hovirinnan päiväkotiin kokoontui maanantaiaamuna (7.10.) lasten ja henkilökunnan lisäksi kourallinen paikallispoliitikkoja. Opetusalan ammattijärjestö OAJ esitteli järjestämässään Sivistyksen avoimet ovet -tapahtumassa kunnallisvaaliteemansa. OAJ Kaarinan paikallisyhdistyksen edustaja Noora Nieminen kertoi, että OAJ:n tavoitteet on kiteytetty kolmeen kohtaan: riittävät resurssit, kelpoiset opettajat ja järkevät ryhmäkoot.
– Ryhmäkoot ovat kaiken avain, Nieminen totesi.
Hovirinnan päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana toimiva Minna Tiainen kertoi, että päiväkodissa tehdään tiivistä yhteistyötä perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Perheiden suurimmat haasteet liittyvät ihan tavalliseen arkeen.
– Vanhemmat tarvitsevat nykyään paljon tukea arkeen. Siihen, miten arkea eletään lasten kanssa ja miten se olisi sujuvaa ja mahdollisimman tasaista, Tiainen kertoi.
Aamun tilaisuuteen osallistuneen Kaarinan varhaiskasvatusjohtajan Kaisa Mattilan mukaan kaupungin varhaiskasvatuksen tilanne on tällä hetkellä hyvä ja elinvoimainen. Mutta kuten muissakin kunnissa, myös Kaarinassa on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ja päiväkodin johtajista.
Mattila kertoi, että Kaarinassa on hyvin korkea varhaiskasvatuksen osallistumisaste: noin 80 prosenttia lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä. Määrä on nousussa, sillä vielä kymmenen vuotta sitten luku oli noin 70 prosenttia.
– Kaarinassa on hyvä työllisyysaste, jonka vuoksi myös hoitopaikoille on tarvetta. Eli vaikka lasten määrä olisi tippunut, varhaiskasvatuksen paikkamäärä ei, Mattila sanoi.
Rajojen puute näkyy
Moni tilaisuuteen osallistunut nosti esiin huolensa siitä, että lapsilta näyttää nykyään puuttuvan turvalliset rajat. Osa vanhemmista ei halua tuottaa lapsilleen pahaa mieltä, jonka vuoksi arjessa ei välttämättä ole lainkaan sääntöjä. Sen sijaan, että aikuiset määrittelisivät raamit, joissa toimitaan, monet vanhemmat kysyvät lapsiltaan mielipidettä lähes kaikkeen tekemiseen.
Kansanedustajan, kaupunginvaltuutetun ja vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan keskustelukulttuurimme on muuttunut.
– Eduskunnassa esimerkiksi pidetään puheenvuoroa, jossa sanotaan, että ken vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Paikassa, jossa laki lasten fyysisen kurittamisen lopettamiseksi on tehty. Ei tällaista puhetta olisi kuultu julkisesti vielä muutama vuosi sitten, Virta sanoi.
Minna Tiaisen mielestä menneiden aikojen ihannointi ei johda mihinkään.
– Lasten haasteet ovat tänä päivänä täysin erilaisia kuin ennen. Se, että haaveillaan vanhan ajan auktoriteettien palauttamisesta ja ajasta, jolloin koulussa oli kurjaa, ei enää toimi, Tiainen totesi.
Virta nosti keskusteluun myös sen, että julkisessa keskustelussa puhutaan paljon lasten ja nuorten pahoinvoinnista, mutta samalla ympärillä oleva yhteiskunta häivytetään pois.
– Keskitytään siihen, mitä lapset tekevät väärin, mutta ei puhuta aikuisten vastuusta. Puhutaan esimerkiksi paljon lasten ruutuajasta ja sen tuomista ongelmista, mutta kukaan ei nosta esiin aikuisten esimerkin merkitystä, Virta sanoi.
