Kaupunginjohtaja Harri Virta myöntää Kaarinan taloustilanteen olevan haasteellinen. Lihavat vuodet ovat nyt ohi.
Virran esitys ensi vuoden talousarvioksi on 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Rakenteellista alijäämää kertyy noin kaksi miljoonaa euroa.
– Tiukka prosessi ja lopputulos, Virta kuvailee talousarvioesityksen laatimista.
Kunnallisveronyörejä ei esityksessä kiristetä: prosentti pysyy 7,6:ssa. Käyttö- ja jäteveden hintoihin tuumataan sen sijaan noin yhdeksän prosentin korotusta ensi huhtikuusta alkaen.
Investointeja budjetoidaan noin 47 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät hankkeet ovat Valkeavuoren kampus ja Piispanlähteen nuortentalo. Katuihin, kevyen liikenteen väyliin sekä vesijohto- ja hulevesiverkostoon investoidaan noin 11,5 miljoonalla eurolla, liikunta- ja viheralueisiin puolestaan kahdella miljoonalla.
Vuosikatteeksi on laskettu kuitenkin vain 8,7 miljoonaa euroa.
– Lukema on alhainen, jopa kestämätön, Virta kiteyttää.
Kaarinan on turvauduttava velkataakkansa kasvattamiseen. Ensi vuonna uutta velkaa otettaneen noin 40 miljoonaa euroa. Samalla kaupungin kokonaisvelka nousee noin 160 miljoonaan euroon.
– Meidän on tehtävä investointeja. Uudet koulut ovat kilpailukyky- ja vetovoimatekijöitä. Ja kun hankkeet valmistuvat, on inframme laatuluokkaa, Virta painottaa.
Kaarinalla uumoillaan olevan 4 340 euroa velkaa asukasta kohden vuoden 2025 lopussa.
Koulut keskiössä
Kaarinan suurimmat investoinnit kohdistuvat siis koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Valkeavuoren uuden koulukampuksen ovet avautuvat käyttäjilleen ensi syksynä. Myös Kairiskulman päiväkoti valmistunee samoihin aikoihin.
Piispanlähteen nuortentalo on parhaillaan työn alla, ja lastentalo saneerataan myöhemmin. Kokonaishanke kestää vuosikymmenen vaihteeseen saakka.
Lukion peruskorjaus käynnistyy vajaan vuoden kuluttua. Lukiolaiset siirtyvät tuolloin valkeavuorelaisilta vapautuviin väistötiloihin. Kaikkiaan väistössä vietetään puolestatoista kahteen vuoteen.
Kultanummen päiväkodin, Piikkiön yhtenäiskoulun sekä Ristikallion puukoulun peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet ovat valmistelussa.
Uusi keramiikkaluokka?
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevien lasten määrä on tasaantumassa.
– Painetta on edelleen alueellisesti, muttei niinkään kokonaismäärällisesti, Kaarinan sivistysjohtaja Elina Heikkilä toteaa.
Käytännön toimintaa ohjaava periaate on, että oikea-aikaista ja todelliseen tarpeeseen perustuvaa tukea tarjotaan omassa lähikoulussa tai päiväkodissa. Työote on ennaltaehkäisevä.
Ennaltaehkäisevän työn kokonaisuutta vahvistetaan vakinaistamalla varhaiskasvatuksen kasvun ja tuen koordinaattorin virka. Opinto-ohjaajien määrää nostetaan seitsemästä kahdeksaan.
– Oppivelvollisuusiän pidentäminen on lisännyt ohjauksen tarvetta, Heikkilä alleviivaa.
Kansalaisopiston kurssitarjontaa kasvatetaan. Tavoitteena on vähentää jonopaikkoja.
– Käynnistämme ensi vuonna uuden keramiikkaluokan perustamiseen liittyvän selvitystyön, Heikkilä mainitsee.
Ylläpitoa
Muita ensi vuonna valmistuvia merkittäviä talonrakennushankkeita ovat esimerkiksi Krossin paloasema sekä Hovirinnan sauna-ravintolakokonaisuus.
– Uutta rakennetaan, mutta samalla olemassa olevaa ylläpidetään, tekninen johtaja Jyrki Haapasaari muistuttaa.
Kalttassuon asuinalueella aloitetaan katujen sekä vesi- ja viemärijohtojen saneeraus. Vesihuollon toimitusvarmuutta parannetaan, samoin liikenneturvallisuutta.
Uudisinvestoinneista valmistuvat keskustan torialue, Piikkiön asemapuisto sekä Pontelan lähiliikuntapaikka.
Entä mikä on uimahallin laita? Vedenpitävää vastausta ei vielä ole.
– Neuvottelut niin Turun, Liedon kuin Paraistenkin kanssa ovat yhä kesken, Harri Virta kertoo.
Merkittävä teollisuuskeskittymä
Keskusta-alueen kehittämistä jatketaan viime syksynä ratkenneen avoimen arkkitehtikilpailun pohjalta. Asemakaavoja päivitetään tarpeen mukaan.
Kaarina on hankkinut määrätietoisesti maata Krossista, Lakarista ja Raadelmasta. Alueelle suunnitellaan seudullisesti merkittävää, noin 100–150 hehtaarin yritys- ja teollisuuskeskittymää.
– Laadimme kaavarungon ja aloitamme markkinoinnin esisopimuksista, kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää toteaa.
Maanhankintaan budjetoidaan ensi vuodeksi 1,25 miljoonaa euroa. Tonttimyyntitavoite pysyy 2,5 miljoonassa eurossa.
– Kerrostalotontteja kaavoitetaan esimerkiksi Piispanristille. Omakotitontteja on tarjolla satamäärin ympäri Kaarinaa, Liuska-Kankaanpää tietää.
Kaupungin väestön ennustetaan kasvavan tulevana vuonna 1,8 prosentilla. Jos ennuste toteutuu, asuu Kaarinassa noin 37 600 ihmistä vuoden 2025 lopussa.
”Investoinnit ovat raskaita mutta tarpeen”
Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.) korostaa, että katse on pidettävä tulevaisuudessa.
– Investoinnit ovat raskaita mutta tarpeen. Lapsiin, nuoriin ja yrittämisen edellytyksiin on panostettava.
– Meidän on toisaalta oltava kriittisiä menojemme suhteen. Kulut nousevat, mutta tuotot eivät. Emme voi tehdä rakenteellista alijäämää pitkällä jänteellä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) komppaa Aaltosta.
– Kaarina on edelleen poikkeuksellisen hyvässä asemassa. Kaupungissamme on vetovoimaa, tänne on tulijoita. Kouluja on rakennettava, muutoin kasvu pysähtyy.
– Toki on tarkasteltava pitkän aikavälin näkymiä. Rakenteellisen alijäämän tiellä ei voi jatkaa.
Kaupungin vuosien 2026–2027 taloussuunnitelma lupailee noin kolmen miljoonan euron miinusmerkkistä tulosta kummallekin vuodelle. Veronkorotukset ovat vasta viimeinen vaihtoehto kurssin kääntämiseksi, kaupunginjohtaja Harri Virta painottaa Aaltosen ja Alhon säestämänä. Kaupungin henkilöstöä ei myöskään kaavailla lomautettavan tai irtisanottavan.
Kaarinan ensi vuoden toimintakate – 105,6 miljoonaa euroa – rahoitetaan verotuloilla (74 %) ja valtionosuuksilla (26 %).
