Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijat visioivat tulevaisuuden Piikkiötä: ”Jo ensimmäinen työpaja synnytti uusia oivalluksia”

0
Mielenkiintoisia ja varteenotettavia ideoita on saatu muun muassa opiskelijatyöryhmältä Otto Vihervaara (vas.), Pinja Muli (oik.), Lasse Pekkala, Hilkka Linjama ja Ingrid Simon, joista kaksi viimeksi mainittua eivät ole valokuvassa. Takimmaisena kuvassa on ”sparraaja” Kirsi Purola Kaarinan kaupungin teknisistä palveluista. Kuva: Perttu Hemminki

Teksti: Perttu Hemminki

Moni piikkiöläinen katsoo, että Piikkiön keskustaajama – varsinkin asemanseutu ynnä muu ydinkeskusta – kaipaa kehittämistä ja hienoista kasvojenpesua. Rakennuskanta on monin paikoin kirjavaa, ja osa rakennuksista on tullut elinkaarensa päähän.

Ongelmaksi koetaan myös keskusta-alueen jakautuminen kahtia etelä-pohjoissuunnassa. Liikkuminen Puostan ja Katarin alueilta keskustan pääkadulle Hadvalantielle – ja päinvastoin – on nykyisillä väyläyhteyksillä hankalaa.

Rautatie ja maantie 110 vanhoine alikulkuineen hankaloittavat etenkin jalankulkua ja pyöräilyä.

Piikkiön taajamaa koskevassa osayleiskaavatyössä jouduttaneen pohtimaan myös asemanseudun tonttien rakennusoikeuksia. Eli käytännössä sitä, että toteutetaanko tulevaisuuden asemanseutu pääosin pientalo- vai kerrostalovaltaisena. Juuri nyt Piikkiössä olisi kovasti kysyntää esimerkiksi seniorikerrostalolle.

Toiveita ja ideoita on kesän ja syksyn kuluessa otettu vastaan paitsi piikkiöläisiltä myös Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijoilta.

Opiskelijoiden laatimaa luonnostelua. Kuva: Perttu Hemminki

Avoin tilaisuus marraskuussa

Keskiviikko 20. marraskuuta tulee olemaan kiinnostava päivämäärä Piikkiön ydinkeskustan kehittämisen kannalta. Tuolloin järjestetään kaikille avoin ideoiden esittelytilaisuus koskien arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä Piikkiön asemanseudun kehittämisestä.

– Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi näkemään ja kuulemaan, millaisia ideoita Piikkiön asemanseudun kehittämiseksi on syntynyt, sanoo Kaarinan kaupunginarkkitehti Taina Riekkinen.

– Opiskelijat ovat varsin hyvin löytäneet kehittämiskohteita. Jo ensimmäinen työpaja synnytti arvokasta keskustelua ja uusia oivalluksia.

Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää nyökyttelee Riekkisen rinnalla.

– Parhaat ideat toteutetaan, mutta mitään vaihtoehtoja ei tässä vaiheessa suljeta kokonaan pois, hän ennakoi.

Kaavatyön kohdalla ei ole syytä – eikä mahdollisuuttakaan – hätiköidä, sillä esimerkiksi rautatielinjaukset ja lähijunaliikenne ovat yhä vailla lopullista sinettiä.

”Tämä tehtävä on mittakaavaltaan sopiva opiskelijoiden ensimmäiseksi kaupunkisuunnittelukohteeksi.”

Sparraajilta paikallistietoutta

Tampereen arkkitehtiopiskelijat ovat kuluvan syksyn aikana olleet jo kahdesti Kaarina-talossa ideoimassa Piikkiön asemanseudun tulevaisuutta. Viimeisin yhdyskuntasuunnittelun kolmoskurssin tilaisuus järjestettiin Kaarina-salissa keskiviikkona 9. lokakuuta yliopistonlehtori Minna Chudoban johdolla.

– Tämä tehtävä on mittakaavaltaan sopiva opiskelijoiden ensimmäiseksi kaupunkisuunnittelukohteeksi, arvioi Chudoba ja kertoi aloitteen yhteistyöstä tulleen Kaarinan kaupungin suunnalta.

Varsinainen päätöksenteko on kaikilta osin Kaarinan kaupungin viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä.

Arkkitehtiopiskelijoiden ideariihi ei koske Piikkiön taajaman ja Kehätien varren osayleiskaavaa kokonaisuudessaan, vaan noin 50 hehtaarin suuruista aluetta, joka pääpiirteittäin käsittää Hadvalantien ja 110-tien välisen alueen hyttitehtaan itäpuolelta valtatie 40:n (Turun kehätie) länsipuolelle.

Hadvalantien pohjoispuolella opiskelijoiden ideointi-alueeseen kuuluu myös Lukkarintien ja Lukkarinpolun lähialueita.

Opiskelijoiden työskentelyä tukevat paikalliset yrittäjät ja asiantuntijat (muun muassa Piikkiö-Seura ry:stä) sekä Kaarinan kaupungin työntekijät. He ovat osallistuneet opiskelijoiden työpajoihin eräänlaisina vapaaehtoisina sparraajina.

Piikkiön keskustaajaman itäinen sisääntulokaari on näyttävä, mutta ei pituutensa ja korkeuserojensa vuoksi houkuttele pyöräilijöitä saatikka jalankulkijoita. Kaaren alapuolella on monenkirjavaa rakennuskantaa. Kuva: Aaron Hannula

Asukkailtakin on kysytty

Kaarinan kaupunkikehityspalvelut kysyi Piikkiö Päivän 2024 kävijöiltä, mikä Piikkiössä on hyvin ja mitä tulisi vielä kehittää. Ajatuksena oli, että kyselyn tietoja voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.

Kyselyyn vastanneet pitivät Piikkiön parhaina puolina meren läheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä ja monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia.

Kysyttäessä mitä vastaajat kaipaavat Piikkiöön, nousi esille selkeitä kehityskohteita. Yli 40 prosenttia avoimista vastauksista liittyi vapaa-aikaan. Mainittiin muun muassa uimahalli, skeittiparkki ja kuntosali.

Myös joukkoliikennettä koskeviin kysymyksiin saatiin runsaasti vastauksia. Joukkoliikenteessä katsotaan olevan kehitettävää sekä arkipäivien että viikonloppujen osalta. Harmia nostattavat esimerkiksi sunnuntaipäivien pitkät vuorovälit Kanta-Kaarinan ja Turun suuntaan.

Piikkiön yleiskaavallisessa tarkastelussa tullaan pohtimaan, miten mahdollistuvat riittävät aluevaraukset erilaisille liikuntamuodoille ja vapaa-ajan palveluille, etenkin nuoriso huomioiden.

Myös joukkoliikenteen reitit ja niiden kehittäminen tulevat lähiaikoina tarkasteluun – kuten myös riittävät kävelyn ja pyöräilyn yhteydet.

Kyselyssä saadut vastaukset on toimitettu tiedoksi Kaarinan kaupungin johtoryhmälle.