Tie on paikoin erittäin kapea ja siitä puuttuu valaistus. Tässä suurimmat ongelmakohdat, jotka Hans Huttunen nostaa esiin Piikkiöstä Littoisiin kulkevasta Vanhanunnantiestä.
Tie on Kaarinan suurin läpiajotie ja pääosin yksityistie, mutta Kaarinan kaupungille kuuluu siitä vain molemmista päistä lyhyet pätkät, Littoisten päässä noin 150 metriä ja Rungon päässä 200 metriä. Tie on kapeimmalta kohdaltaan vain neljä metriä leveä.
Huttunen asuu itse tien varrella ja hän on yksi tien yli sadasta osakkaasta.
Huttunen on puhunut tien vaarallisuudesta jo vuosia ja toivoo, että asialle tehdään Kaarinan kaupungin taholta jotain, ennen kuin tiellä sattuu jotain peruuttamatonta. Hänen mukaansa tiellä on jo sattunut useita kolareita, mutta niistä suurin osa jää kirjaamatta.
Kaarina-lehteen otti yhteyttä myös henkilö, joka kertoi tiellä sattuneesta onnettomuudesta, jonka vuoksi hän joutui Tyksin päivystykseen. Kaarina-lehti ei tavoittanut henkilöä haastatteluun.
– Olen itsekin joutunut kolariin tiellä. Jokunen aika sitten kävi niin, että autojen peilit ottivat yhteen autojen kohdatessa. Koska tiellä kulkee pääasiassa tien varressa asuvia ihmisiä, niin suurin osa kolareista jää raportoimatta, koska naapurit kolaroivat ja sopivat asiat keskenään, Huttunen sanoo.
Avustus pienentynyt
Koska kyseessä on yksityistie, on tien ylläpito sen osakkaiden vastuulla. Kaupunki voi avustaa yksityisteiden kunnossapidossa ja perusparannuksissa.
– Kaupungin rahoitus on kuitenkin pienentynyt huomattavasti aiemmasta. Ja sitä mukaa kun osakkaat maksavat itse, kaupungin avustus on pienentynyt, Huttunen sanoo.
Huttusen mukaan kaupunki ei ole ollut täysin tasapuolinen yksityisteiden tukemisen suhteen.
– Teerimäen alueen kaavallinen asema on sama kuin suurimmalla osalla Vanhanunnantiellä. Sinne kaupunki on maksanut valaistuksen ja perusparantanut aluetta, Huttunen huomauttaa.
Noin neljän kilometrin mittaisella Vanhanunnantiellä on neljä aikoinaan Piikkiön kunnan hankkimaa katuvaloa. Suurimman osan matkasta tie on siis pilkkopimeä.
Tien varrella asuu kymmenkunta koululaista, jotka kulkevat sitä pitkin Rungon kouluun, mukaan luettuna Huttusen 10-vuotias Hannes-poika. Hannes tosin harvoin kulkee koulumatkaansa kävellen tai pyörällä, koska Huttunen ei pidä koulutietä turvallisena.
– Yleensä vien hänet kouluun ja myös haen. Sekin on outoa, että tien vaarallisuuden perusteella voitaisiin myöntää koulukyyti, mutta tien varrella asuvat eivät sitä ole saaneet kuntaliitoksen jälkeen, Huttunen toteaa.
Koulutienä vaarallinen?
Huttunen kertoo, että kun tie kuului vielä Piikkiön kuntaan, poliisi totesi tien vaaralliseksi koulutiellä kulkeville. Kaarina-lehti on nähnyt 11.10.2006 päivätyn Kaarinan kihlakunnan poliisilaitoksen lausunnon.
Myöhemmin kuntaliitoksen myötä kaupunki kumosi keväällä 2009 poliisin lausunnon.
– Vaikka tiessä ei ole mikään muuttunut, Huttunen toteaa.
Hän kertoo, että muutamat osakkaat ovat väläytelleet sellaistakin vaihtoehtoa, että jos kaupunki ei enää tue tien käyttöä tarpeeksi, sen läpikulku voitaisiin kieltää. Tuolloin tiellä ei enää voisi anoa ollenkaan kaupungin avustusta.
Huttunen penää jonkinlaista vastaantuloa kaupungilta, jotta tiestä saataisiin turvallisempi.
– Asuinalueita ja asukkaita pitää kohdella yhdenvertaisesti. Nyt Vanhanunnantien vieressä on asuinalue, jota kaupunki hoitaa ja peruskorjaa. Pelkästään moottoritien pohjoispuolella on Vanhanunnantien varressa enemmän talouksia kuin Teerimäen alueella, hän toteaa.
”Kaupungin infrapalveluille ei ole tullut lähivuosina erillisiä palautteita Vanhanunnantien yksityistien vaarallisuudesta.”
”Nopeusrajoitusta voisi laskea”
Kaarinan kaupunki ei juurikaan kommentoinut Vanhanunnantiehen liittyviä seikkoja. Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari sai yllä olevan tekstin luettavakseen ja totesi tietä koskevat faktat paikkaansa pitäviksi.
Rungon koulun rehtori puolestaan kiinnitti huomion yksityistien nopeusrajoitukseen:
– Kaupungin infrapalveluille ei ole tullut lähivuosina erillisiä palautteita Vanhanunnantien yksityistien vaarallisuudesta. Koululla tie on tullut lähivuosina esillä lähinnä aivan yksittäisissä keskusteluissa, ja tien vaarallisuutta on arvioitu Koululiitu-ohjelman antamin suuntaviitoin, koska Koululiitu-ohjelma ei arvioi suoraan yksityisteitä.
Kyse on siis yksityistiestä. Kaupungin omistamaa katualuetta on vain noin 200 metrin osuus koululta päin tullessa, loppuosa on yksityistietä. Kaupungin osuudella nopeusrajoitus on 30 km/h ja siellä on lapsista varoittavat liikennemerkit, vaarallisia kohtia ei ole ja liikennemäärät ovat vähäiset. Yksityistiellä nopeusrajoitus on 50 km/h, kaupungin näkemyksen mukaan nopeusrajoitus voisi ainakin paikoitellen siellä olla alhaisempikin, mutta asia on yksityistien vastuulla. Nopeusrajoitusten alentaminen on yleisesti ottaen tärkeä keino turvallisuuden lisäämiseksi, Milka Jääskeläinen kertoi sähköpostitse.
